OPETUSHARJOITTELU - OPEOPISKELIJAN KOETINKIVI?

Ja niin tuli se aika, että opetusharjoittelu oli oikeasti edessä. Tutustumis- ja tutkimisvaiheessa koin innostusta. Mitä lähemmäs oma opetus tuli, sen todellisemmalta se tuntui. Erittäin hyvä oli päästä seuraamaan juuri sen ryhmän opetusta, johon olin itse menossa opettamaan. Ryhmä tuntui kovin pieneltä, 10 opiskelijaa, joista lopulta 9 tuli kurssilleni. Lisäksi aloin epäröimään, oliko sittenkään viisasta valita opintojakso Ruotsia lähihoitajille?! Miksen sittenkin valinnut jotain hoitoalaan liittyvää?

Jaoin opiskelijoille yhdellä seuraamiskerralla Alkukyselyn:

Nimi:                                                                              Ikä:

Asuinpaikka:

Täydennä lauseet

Olen aiemmalta koulutukseltani

  

Olen opiskellut ruotsia

  

Ruotsin opiskelu oli 

  

Vaikeinta minulle ruotsin opiskelussa oli

  

Helpointa minulle ruotsin opiskelussa oli

  

Opin kieltä parhaiten

  

Olen käyttänyt ruotsin kieltä aiemmin (missä ja milloin)

  

Odotan ruotsin opinnoilta nyt

  

Tähän voit kertoa, jos sinulla on jotain sellaista, josta opettajan olisi hyvä tietää:

Sain kaikilta vastaukset ja arveluni osoittautuivat todeksi, ruotsi oli opiskelijoista pelottavaa eikä siitä tainnut monellakaan olla kovin hyviä kokemuksia aiemmista opinnoista. Siinäpä haastetta kerrakseen! Hyödynsin Alkukyselystä saamaani tietoa ja aloin suunnitella opetuksestani monipuolista, harjoituspainotteista.

Ensimmäinen opetustuokio toteutettiin verkossa. Eläköön TVT! Eläköön eAPE-opintoni! Jess!

Tosin verkkoympäristö oli eri kuin mihin olin APE-opinnoissani tottunut. Pikakurssi juuri ennen opetuksen alkamista ja onnekseni sain oppilaitoksen IT-tuen mukaan seuraamaan ja jelppimään opetuksen aikana. Halusin nimittäin opetuksessani jakaa oiskelijat ryhmiin tutkimaan omia tehtäviään. Suht mukavasti se sujui IT-tuen avustuksella, aika vain tosin kului niin joutuisaan, että aivan yllätyin. Vaikka tuokio olisi voinut sujua teknisesti paremmin, niin tutorin antaman palautteen mukaan on hyvä, että opiskelijat näkevät, miten opettajat ja IT-tuki voivat auttaa toinen toistaan eikä avun pyytämiselle ole kynnystä.

Käsittelimme opintojakson tavoitteet, arviointikriteerit ja esittelin sisältöä. Tarkemmin perehdyimme tässä tuokiossa erilaisiin sanakirjoihin ja verkossa oleviin lähteisiin, joista voi hyödyntää sekä ruotsin opiskelussa että hoitotyössä.

Annoin lopuksi opiskelijoille 2 itsenäistä tehtävää:

1. etätehtävä: Sanastoharjoitus somea hyödyntäen

Kuuntele video ja etsi kaikki ihmisen terveyteen ja kehoon liittyvät suomen- ja ruotsinkieliset sanat. 

Tee sanoista kaksikielinen luettelo. Video

Palauta alustalle 9.3. klo 16 mennessä.

2. etätehtävä: Esittele itsesi ruotsiksi 

• kuka olet, mitä opiskelet, mitä harrastat, perhe ym. (Jag heter… Jag studerar …Jag älskar att…Min familj består av… Min make/sambo/barn/son/dotter heter…)
• vaihtoehdot:

1. kirjallinen esittely 100-150 sanaa (Word, rtf, pdf)
2. suullinen esittely (video) 2-3 minuuttia
3. voit tehdä myös molemmat

• palautus 9.3. klo 16 mennessä sähköpostilla opettajalle.

Lähiopetuksessa käytimme oppilaitoksen valitsemaa lähihoitajaopiskelijoille tarkoitettua ruotsin oppikirjaa, josta kopioin käsiteltävät kappaleet ja niihin liittyviä tehtäviä. Opiskelijat pääsivät siis harjoittamaan lukemista, kuuntelemista, kirjoittamista ja keskustelemista. Sanasto käsitteli tietysti hoitotyötä. Teimme myös toiminnallisia harjoituksia, kuten asiakaspalvelutilanne draaman keinoin, joten pelkäksi istumiseksi opiskelu ei mennyt. Vahingossa opetukseen tuli mukaan myös eriyttämistä siten, että kopioituja tehtäviä oli enemmän kuin ehdin antaa tehtäväksi paikan päällä, joten nopeimmat siirtyivät näihin tehtäviin omaa tahtiaan. 

Opettaminen tuntui alun jännityksen hävittyä mukavalta. Erityisen mukavaa oli nähdä opiskelijoiden paneutuminen ja innostus. Seuraamistani tunneista poiketen opiskelijoilla ei ollutkaan kiirettä pitää kahvitaukoa eikä lähteä syömään. Tunnollisesti he tekivät tehtäviä, joten lopulta minun piti huomauttaa tauosta ja ruokailuun lähtemisestä! Varmasti ruotsin opiskelu olikin erilaista ainakin hoitoyön teoriaopintoihin verrattuna. Toivon myös, että onnistuin tartuttamaan opiskelijoihin innostuksen ruotsia kohtaan, vaikka opintojakso kovin lyhyt olikin.

Opintojakson päätteeksi järjestin tentin, johon kuului kuuntelu, kirjoitustehtävä ja keskustelutehtävä. Kaikki läpäisivät kurssin!

Keräsin kaiken päätteeksi vielä Loppuarvioinnin:

Nimi:

Täydennä lauseet:

Opin tällä ruotsin opintojaksolla

Opittavaa jäi vielä

Opetuksessa toimivaa oli

Olisin kaivannut

  

Muuta sanottavaa

  

KIITOS VASTAUKSESTASI!

Loppuarvioinnin mukaan moni opiskelija koki oppineensa yllättävän paljon tällä lyhyellä kurssilla (verkko-opetuskerta, itsenäinen työskentely ja 3 lähiopetuspäivää). Opetuksesta sain mukavaa palautetta :)

Haastavinta opetusharjoittelussa oli opetuksen suunnittelu niin, että se palveli kaikkia sekä ajankäytön ennakointi. Erityisen kopin otin siitä, että aina opiskelijoille pitää antaa aikaraja, kun heidät ohjeistaa tekemään jotain tehtävää - vaikka se aikaraja ei pitäisikään paikkaansa. Huomaan, että niinhän minä itsekin töissä kaipaan aikarajoja ja deadlineja, mihin mennessä mikäkin tehtävä on tehtävä. Aikaa kun ei ole rajattomasti.

Yllätyin siitä, että eihän se opetusharjoittelu mikään koetinkivi ollutkaan. Upea oppimistilanne! Opeopiskelija saattaa kunnianhimossaan valita turhan laajan opintojakson ja käyttää opetuksen valmistamiseen yökaudet. Sattumalta tai ei, oma opetusharjoitteluni oli sopivan riittävä, se oli kokonaisuus, jonka aikana sain harjoitella opetuksen suunnittelua ja oppimisen arviointia sekä opettajana toimimista. Vähän voi todellakin olla enemmän :)

Nyt se on siis ohi ja todistuskin tuli postissa. 

Nähtäväksi jää, josko sittenkin tästä tytöstä joskus opettaja tulee. Nyt se ainakin on piirun verran lähempänä ja ammatillisista opettajaopinnoista ainakin sain huippueväät! Kiitos OAMK:n Amok, tutorini Maarit Räisänen ja muut ihanat innostavat opettajat sekä opetusharjoitteluohjaajani Tuovi!

P.S. Opetusharjoittelu ei ole opeopiskelijan koetinkivi, vaan ponnahduslauta. Sen aikana saa laittaa kaiken oppimansa oikeasti käyttöön!

OPETUSHARJOITTELU ALKAKOON

Jiihaa, tänään se alkoi - varsinainen oman opetuksen harjoittelu! Tätä edelsi muiden opettajien tuntien seuraaminen ja ammatillisen opettajan työhön tutustuminen. Mielenkiintoista on ollut ja päivä päivältä innostun opettajan työstä yhä enemmän. Tahtoo opeksi! Ja mikä ettei, kun on saanut seurata työlleen palavia opettajia, innostuneita itsekin, ja hyvin valmisteltuja tunteja. Rautaisia ammattilaisia!

Alkuviikosta kävin seuraamassa tämän lähihoitajaryhmän tunteja ja opetan itse heille siis ruotsia. Kurssi tuntuu kovin lyhyeltä, 1 ov, ja sen jälkeen pitäisi ammatiruotsi olla hallussa! AIkamoiset haasteet opeopiskelijalle?

Alkuviikosta annoin opiskelijoille alkuarvioinnin täytettäväksi ja sain niiden kautta kyllä arvokasta tietoa opetukseni suunnittelua varten. Itse kun rakastan ruotsia, niin on sydäntäsärkevää lukea, että kielen opiskelu on ollut haastavaa eikä kovin positiivisia kokemuksia ole jäänyt mieleen. Saatikka, että juuri kukaan olisi ruotsia koulun jälkeen käyttänyt. Aikuisista opiskelijoista kun on kyse eikä lukion käyneitä kovin montaa joukossa ole, niin mille pohjalle tätä ammatiruotsin opiskelua sitten järjestäisi?

No, kerroin tunnin aluksi opiskelijoille omat kokemukseni ruotsin kanssa toimimisesta. Jyväskylässä jos on sattunut kasvamaan, niin kielikokemuksia ei käytännössä juuri ole saanut, ainakaan ruotsin kielestä. Turkuun muutettuani luulin muuttaneeni ulkomaille, kun kadulla kävellessä kuulin ruotsia! Toinen kommellus sattui Englannissa ruotsalaisella merimieskirkolla käydessäni, kun juttelin erään ruotsalaisen kanssa. Kas, kun hän puhui ruotsia, minulle ei tullut mitään muuta mieleen kuin englanninkielisiä sanoja. Ja kun puhekumppanini vaihtoi englannille, minulle ei tullut päähän kuin ruotsinkielisiä sanoja. Mahtoikohan hän ihmetellä, mikä lääkitys minulla oli kun en osannut päättää... Seuraava kohtaus sattui aloitettuani työni Ruotsissa hoitoalalla: pitkään välttelin puhelimeen vastaamista, kun en suomeksikaan tykkää juuri puhelimessa puhua, mutta olihan se lopulta viimein puhelimeen vastattava, kun päivytyspuheluun piti vastata. Kysyttyäni soittajan syntymäaikaa jouduin pyytämään häntä toistamaan numerot ehkä kolmannen kerran (minulle on hankala kuunnella suomeksikin pitkiä numerosarjoja),  kun hänellä paloi pinna "Vilken idot!" Ja silti kaiken tämän kokemukseni jälkeen lähdin yliopistoon opiskelemaan ruotsia! Tai ehkä juuri siksi?

Päivän aiheeseen palatakseni, yritin vielä lohduttaa opiskelijoita heidän jännityksessään kertomalla, mitä juuri ennen istunnon alkua tapahtui. Niin, kyseessähän oli siis opiskelu verkkoympäristössä (mikä onni, että itse opiskelini eAPE-ryhmässä, tosin ympäristö oli eri). Sain pikaperehdytyksen iLincin saloihin, kunnes esitin toiveeni saada jakaa opiskelijat pienryhmiin. Silloin ohjaava opettajani otti yhteyttä IT-tukeen. Ystävällinen ja avulias IT-tukihenkilö yllätti minut kertomalla, että minulla onkin nyt jännät paikat, kun opetusharjoittelua teen. Hän kun oli samat opinnot suorittanut joitakin vuosia sitten. Kiitos vaan, en juuri jännittänyt tuota ennen, mutta nytpä aloinkin jännittää. En tosiaan kokenut paineita siitä, että ohjaava opettaja ja ammatillisen opettajakorkean tuutoriopettajani olivat seuraamassa tuntiani. Tai en ehkä alkanutkaan heitä jännittää, vaan sitä, että nyt sitä oltiin tosipaikan edessä, tulikokeessa niin sanotusti. Jännitin, miten opiskelijat ottavat opetuksen vastaan ja pelittääkö verkkoympäristö. Mutta ehkä sain näillä kertomuksillani vakuutettua opiskelijat siitä, että samassa veneessä ollaan.

Päivän teema oli orientoitua ruotsin opiskeluun ja sisällöksi olin valinnut erilaiset sanakirjat ja muun lähdemateriaalin, josta opiskelijoille voisi olla hyötyä. Toki aluksi käytiin opintojakson ja osaamisen tavoitteet sekä aikataulu. Opintojakson lopuksi on näyttökoe, joten sen arviointikriteerit katsottiin myös. Olisin voinut niitä vähän paremmin avata, mutta ehkä ne eivät olleet täysin selvät minullekaan...

Perinteisiä sanakirjoja oli hankala esitellä verkkoympäristössä, jossa ei käytetty kameraa. Olisi pitänyt hoksata laittaa kirjoista kuvia pp-dioihin. Totta puhuakseni valmistelin opetukseni edellisenä iltana (eläköön viime tippa, terkkuja tuutorille!) eikä puolenyön aikaan järki ole enää ihan terävimmillään. Verkossa olevista sanakirjoista ja muusta lähdemateriaalista minulla oli linkit ja tässä vaiheessa opiskelijat menivät 2-3 hengen pienryhmiin tutustuakseen yhteen verkkosivustoon. Aikaa heillä oli 10 minuuttia ja tehtävänä ottaa selville, mitä sivusto käsittää ja miten sitä voisi käyttää. Onneksi olin itse tutustunut sivustoihin, joten tiesin suurin piirtein mitä ne sisälsivät ja millaisia mahdollisuuksia niiden hyödyntämmisessä voisi olla. 10 minuuttia oli loppujen lopuksi lyhyt aika enkä ehtinyt itse piipahtaa ihan kaikissa ryhmissä. Luulen, että tehtävä oli onnistunut ja toivon, että opiskelijat muistavat hyödyntää noita sivustoja itsekseenkin:

Verkkosanakirjat

• Vårdsvenska (Learnwell Oy)

• Hoidokki (Sairaanhoitajien koulutussäätiö)

• Ilmainen sanakirja

• Sanakirja.org

Näissä linkeissä ei ehdittykään käymään:
Muu lähdeaineisto

• 1177 vårdguiden (Landstinget i Uppsala län)

• Selkokielinen suomi-ruotsi –sanasto hoitotyöhön

• Första hjälpen (Vetamix, Svenska Yle)

• Pajala hälsocentral

Vinkkasin opiskelijoille nämä sivustot kieliopin opiskeluun:

• Substantiivit 

• Verbin taivutus

Lopuksi vielä muuta materiaalia, lähihoitajan työnkuvausta ja yleisiä kielivinkkejä kielen opiskeluun:

• Opetushallitus, Social- hälso- och idrottsområdet

• Kielivinkki, neuvoja kielen opiskeluun

Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kukin ryhmä vuorollaan sai esitellä tutkimansa sivuston ja esimerkit, miten itse voisi hyödyntää sivustoa. Muutamilla oli mikkiongelmia, mutta he kertoivat löytönsä sitten chatissa. Opettajakokelaana huomasin, että 9 opiskelijan ryhmässäkin oli vaikeuksia pysytellä kärryillä, keneltä olen esittelyn jo saanut, vaikka samalla kirjoitinkin itselleni, kuka oli missäkin ryhmässä. Otin tästä kopin, että mahdollisella seuraavalla verkko-opintojaksolla kirjoitan opiskelijoiden nimet etukäteen paperille, johon voin tunnin kuluessa vedellä viivoja kunkin opiskelijan kohdalle.

Loppuaika menikin etätehtävien ohjeistamisessa:

1. etätehtävä: sanastoharjoitus somea hyödyntäen: kuuntele oheinen laulu Youtubesta ja etsi kaikki ihmisen terveyteen ja kehoon liittyvät suomen- ja ruotsinkieliset sanat. 

• Tee sanoista kaksikielinen luettelo.

2. etätehtävä: esittele itsesi, kuka olet, mitä opiskelet, mitä harrastat, perhe ym. (Jag heter… Jag studerar …Jag älskar att…Min familj består av… Min make/sambo/barn/son/dotter heter…)

• vaihtoehdot:kirjallinen esittely 100-150 sanaa (Word, rtf, pdf) tai suullinen esittely (video) 2-3 minuuttia tai voit tehdä myös molemmat

Ja siinähän ne oppitunnit vierähtivätkin. Pjuuuh!

DRAAMAN TOIMINTAPERIAATTEET OMAN ALAN OPETUKSESSA

Tarkastelen tässä ruotsin kielen opetusta osana sairaanhoitajan ammattikorkeakouluopetusta. Koska en ole toiminut opettajana, voin tässä vain kuvitella alan tyypillisiä opetustilanteita ja draaman toimintaperiaatteisen soveltamista niissä.

Sairaanhoitajan opetussuunnitelman mukaisten osaamistavoitteiden ja teemojen mukaan opiskelija:

• pystyy toimimaan oman alansa työympäristössä ruotsin kielellä
• pystyy vuorovaikutteiseen asiakaslähtöiseen viestintään
• osaa hankkia ja hyödyntää omaan alaansa liittyvää tietoa sekä kehittämään asiantuntijuuttaan
• osoittaa myönteistä asennetta ruotsin kielen oppimiseen myös itsenäisen opiskelun avulla
• opiskelija suorittaa valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavat ruotsin kielen opinnot ja saavuttaa taidot, jotka vastaavat vähintään eurooppalaisen viitekehyksen tavoitetasoa B1.1 (Lapin ammattikorkeakoulu, 2014.)

Opetustilanteissa painottaisin erilaisia vuorovaikutustilanteita, käytännön tilanteita ja niissä harjoittelua. Vuorovaikutuksen harjoittelu alkaa tervehtimisestä ja arkisista keskusteluista. Lyhyitä tutustumis- ja keskittymisharjoituksia draaman keinoin voisi toteuttaa ruotsin kielellä. Uusien sanojen opettelussa voisi käyttää leikkejä, jotta tulisi toistoa ja sanat jäisivät mieleen.

Sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelisivat kieltä erilaisissa hoitotilanteissa: esim. vastaanottohaastattelu, hoitotoimenpiteen suorittaminen ja kotiutustilanne. Opiskelijat tarvitsevat tietysti alan sanastoa, jonka he saisivat kirjallisena. Myös muita vuorovaikutustilanteita voi harjoitella ruotsin kielellä. Pienryhmätyöskentelyn avulla kaikki pääsevät käyttämään kieltä ja harjoittelemaan sitä.

Kirjallisen kielitaidon kehittäminen voisi toteuttaa erilaisten hoitoalan tekstien tutkimisen avulla joko itsenäisesti tai pienissä ryhmissä. Teksteistä pitäisi hakea tietoa tai vastauksia kysymyksiin. Tekstien pohjalta voisi myös tehdä keskusteluharjoituksia ryhmissä.

Sairaanhoitajan ruotsin kielen opetuksessa voisi käyttää esim. Owens & Barberin (2002: 27–31) mukaisia seuraavia työtapoja ja tekniikoita: 

Haastattelu

Haastattelussa yksi kysyy ja toinen vastaa. Haastattelupohja voi olla valmis tai sen voi tehdä pienessä ryhmässä. Haastattelu soveltuu yllä mainitsemani vastaanottotilanteen harjoitteluun. 

Simulaatio

Simulaatiossa harjoitellaan kuviteltua tapahtumaa oikeilla välineillä oikeaa tilannetta vastaavassa ympäristössä, esim. elvytys tai potilaan nosto. Simulaatio sopii kaikenlaisten hoitotilanteiden harjoitteluun. Samalla opiskelijat harjoittelevat huomaamattaan myös vuorovaikutusta.

Virallinen viesti tai kirjallinen dokumentti

Virallinen viesti tai kirjallinen dokumentti on hyvä keino harjoitella oikeita työtilanteita varten, joissa pitää esim. kirjata potilaskertomukseen ja antaa jatkohoito-ohjeet kirjallisena ruotsiksi. Lisäksi esim. CV:n teko ruotsiksi ja kuviteltu työhaastattelu valmentavat mahdolliseen työnhakuun ja ovat oivallisia esimerkkejä draaman käytöstä opetuksessa.

Puhelinkeskustelu

Sairaanhoitajan pitää työssään usein keskustella potilaiden, omaisten ja yhteistyötahojen kanssa myös puhelimessa. Sellaisen tilanteen harjoittelu myös ruotsiksi on suoraan draamapedagogiikan ajattelumallin mukaista.

Kokoukset

Hoitotyössä on jatkuvasti kokouksia, esim. raportit ja osastotunnit. Niitäkin voi harjoitella ruotsiksi. Kokoustilanteissa on hyvä mahdollisuus kokeilla erilaisia rooleja, kuten puheenjohtaja ja sihteeri. Lisäksi draamapedagogiikkaa voi hyödyntää kehittämällä yhdessä konfliktitilanne, jolloin lähestytään prosessidraaman ja foorumiteatterin keinoja.

Draamapedagogiikka soveltuu siis kaiken kaikkiaan hyvin ruotsin opiskeluun hoitoalalla. Lapin ammattikorkeakoulussa ruotsin kieliopinnot toteutetaankin yhteen opintojaksoon integroituna kokonaisuutena (Lapin ammattikorkeakoulu, 2014).

--------------------------

Lähteet:

Lapin ammattikorkeakoulu. 2014. SoleOPS. https://soleops.lapinamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_OpetTapTeks/tab/tab/sea?opettap_id=8560760&stack=push).

Owens, A. & Barber, K. 2002. Draamasuunnistus. Helsinki: Draamatyö.

KESTÄVÄ KEHITYS

Opintojakson osaamistavoitteet:

● Opiskelija osaa kuvata kestävää kehitystä ekologisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta
näkökulmasta.
● Opiskelija osaa arvioida organisaationsa arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen näkökulmasta.
● Opiskelija osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita ammatillisena opettajana.

Ydinsisältö

1. Mitä kestävä kehitys tarkoittaa?
2. Miten kestävää kehitystä ohjataan oppilaitoksissa?
3. Mitä alakohtaisia haasteita liittyy kestävään kehitykseen?
4. Miten kestävän kehityksen periaatteita sovelletaan oman alan opetuksessa?

Opintojakso oli järjestetty kokonaan itseopiskeluna. Opiskelijan tehtävänä oli perehtyä itsenäisesti kestävän kehityksen teoriaan, etsiä sopiva haastateltava, valmistautua siihen ja toteuttaa se. Palautettavana tehtävänä oli raportti, jossa piti kuvata haastattelua edeltävät valmistelut, haastattelun eteneminen ja yhteenveto. Lisäksi opiskelijan tehtävänä oli itsearviointi.

Alussa kaipasin vinkkejä teoriasta, koska kestävä kehitys tuntui vaikealta ja abstraktilta asialta. Tutustuin annettuun oheismateriaaliluetteloon ja jäin ihmettelemään, että siellä oleviin lähteisiin oli viitattu 10.4.2013, vaikka nyt on vuosi 2014. Epäilen myös, että opettajaopiskelijat eivät olleet tarkistaneet linkkien toimivuutta, koska siellä oleva Suomen Ympäristökeskuksen linkki ei toiminut.

En voi arvioida opettajaopiskelijoiden yhteistyötä, koska opintojakso suoritettiin itsenäisesti ilman lähi- tai verkko-opetusta. Hyvää oli se, että raportin sai tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Olisin kaivannut verkkokeskustelua etenkin kestävän kehityksen eri näkökulmien avaamiseen. Toki Optimassa oli avattu keskustelufoorumi, mutta yhtään keskustelua siellä ei käyty. Optiman keskustelutyökalu on varsin kömpelö, joten en itsekään sitä käyttänyt. Vastaisuuden varalle antaisin vinkin ohjata opiskelijoita keskustelemaan jollain muulla foorumilla. Myös välimuistutukset, kehotus ottaa yhteyttä jne. antavat opiskelijoille kuvan, että opettaja välittää ja on kiinnostunut siitä, mitä opiskelija tekee ja etenevätkö opinnot suunnitelman mukaisesti.

Käytin opintojaksoon ainakin 0,5 opintopisteen suorittamiseksi arvioidun työmäärän. Suurimman annin opintojaksosta sain keskustelusta haastateltavani kanssa ja raporttia työstäessäni. Koska opintojakso suoritettiin itsenäisesti, olisin kaivannut raportin vertaisarviointia. Otin lisähaasteeksi Windowsin elokuvatyökalun käytön opettelemisen, koska arvioin, että pelkän äänen kuunteleminen suullisessa raportissa olisi liian pitkästyttävää. Koen, että tässä oli hyödyllistä kehittää samalla koulutusteknologista osaamistani tulevaisuuden varalle kestävän kehityksen periaatteita mukaillen.

Ammatillisen koulutuksen ruotsin opetuksen näkökulmasta kestävä kehitys voi toteutua monin tavoin. 

Ekologinen: vältetään turhia monisteita, kielen opetuksessa voidaan hyödyntää koulutusteknologisia ratkaisuja ja verkko-opiskelua. Kieltä opitaan ryhmissä tutkimalla ja vuorovaikutuksen kautta. Kirjoja voidaan kierrättää, kun niitä käsitellään hyvin.

Taloudellinen: ekologisesti toteutettu opetus on myös taloudellista. Verkko-opiskelu vähentää myös kustannuksia. Opintokäynnit voidaan tehdä jalkaisin, pyörällä tai kimppakyydeillä.

Kulttuurinen: kielen opiskelu on samalla kulttuurin opiskelua ja kasvattaa opiskelijoita suvaitsevaisuuteen ja muiden kulttuurien hyväksymiseen ja kunnioittamiseen. Yhteistyö ruotsinkielisen koulun kanssa joko Suomessa tai naapurimaassa olisi hyvä keino kulttuurisen kestävän kehityksen edistämisessä.

Sosiaalinen: opiskelijoita kohdellaan arvostavasti ja tasa-vertaisesti sekä mahdollistetaan kaikkien osallistuminen kielen opiskeluun. Vaihtelevien opetus- ja arviointimenetelmien käyttö, esim. yhteistoiminnalliset ryhmätyömenetelmät, edistävät kestävän kehityksen sosiaalista osa-aluetta ja mahdollistavat jokaisen opiskelijan oppimisen.

-----
Lähteet:
Honkuri, M., Koivistoinen, A. Savolainen, S., Viljanmaa, T., Kurkela, L. & Koukkari, M. Ei vuosilukua. Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. www.amk.fi. Viitattu 1.2.2014.
Koulutuskuntayhtymä Lappia. Ei vuosilukua. Kestävä kehitys. www.kkylappia.fi/kek/Kestava kehitys. Viitattu 9.2.2014.
KTOL ry. 2005. Kestävän kehityksen peruselementit. Kulttuurinen kestävyys. Sosiaalinen kestävyys. http://www.ktolhanke.net/kestavakehitys/t.35.4.html. Viitattu 28.2.2014.
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kestävä kehitys. www.oamk.fi. Viitattu 1.2.2014.
Ympäristöministeriö 2013. Kestävä kehitys. Julkaistu 18.6.2013, päivitetty 2.1.2014. www.ym.fi. Viitattu 1.2.2014.

ERITYISKASVATUS

Osaamistavoitteet erityiskasvatuksen opintojaksolle olivat:

Opiskelija osaa kuvata, miten ammatillinen erityisopetus toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Hän osaa paikantaa ja soveltaa ammatillisessa koulutuksessa erityisopetuksen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Opiskelija osaa käyttää erityisopetuksen peruskäsitteitä tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa laatia ja toteuttaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) moniammatillisessa työryhmässä.

Erityiskasvatus-opintojakson ydinkysymykset olivat:

1. Miten ammatillinen erityisopetus toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?
2. Mitä laissa ja asetuksissa säädetään ammatillisesta erityisopetuksesta?
3. Miten erityisopetus järjestetään ammatillisessa koulutuksessa?
4. Mitä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tulee sisältää ja miten HOJKS-prosessi etenee?
5. Mitä tarkoittaa lukivaikeus? Miten ammatillinen opettaja voi tukea lukivaikeudesta kärsivää opiskelijaa?

Ydinkysymys 1 opiskeltiin itsenäisesti katsomalla video integraatiosta opetuksessa ja lukemalla johdanto sekä luvut 1 ja 2 teoksesta Pirttiniemi, P. (2006). Erityisopetus opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 

Oppimistehtävänä oli laatia miellekartta ja videotallenne, jossa pohdittiin seuraavia kysymyksiä:

• Mitä integraatio oppilaitoksissa tarkoittaa?
• Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sillä on?
• Miten integraatio muuttaa opettajan työnkuvaa?
• Mitä mahdollisuuksia ja haasteita näet integraatiosta omalla ammattialallasi?
• Palautteesi tehtävästä

Tein oman miellekarttani Mindjetin avulla (kuva alla) ja avaan sitä videotallenteessa.

Yhteenvetoni ydinkysymysten 2-5 verkkokeskustelusta:

Ydinkysymyksessä 2 keskusteltiin siitä, mitä laeissa ja asetuksissa säädetään ammatillisesta erityiskoulutuksesta. Eri lait ohjaavat opiskelijan oikeutta saada opetusta ja niiden perusteella opiskelija saa tiettyjä etuuksia ja tukia. HOJKS on myös säädetty laissa. Lait toimivat ohjenuorana, minkä perusteella opiskelijan asema opetuksessa turvataan.  Ydinkysymyksessä 3 keskusteltiin erityistarpeiden tunnistamisesta ja huomioimisessa ammatillisessa opetuksessa. Erityistarpeiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen erityisen tuen keinoin on ensiarvoisen tärkeää. Keskustelussa nousi esille kuitenkin käytännön vaikeus opettajan työssä, kun opetusryhmät ovat suuria eikä opettajalla välttämättä ole ammattitaitoa erityisen tuen tarpeita tunnistaa. Erityisopetuksen eri muodot ovat periaatteessa hyviä ja kannatettavia, mutta jälleen opettajan resurssit voivat olla puutteellisia. Keskustelussa kannettiin myös huolta esim. integroidun opetuksen vaikutuksista niihin opiskelijoihin, jotka eivät tarvitse erityistä tukea. Toisaalta integroidun opetuksen hyödyt voivat olla haittoja suuremmat, koska opiskelumenestys on yleensä parempi ja suvaitsevaisuus ja tasa-arvo lisääntyvät.

Ydinkysymyksessä 4 keskusteltiin HOJKS:n tehtävistä ja tavoitteista ammatillisessa koulutuksessa. Esimerkki-HOJKS koettiin ylimalkaiseksi ja kevyesti toteutetuksi, minkä perusteella olisi vaikea päätellä, millaista tukea opiskelija oikeasti tarvitsee. HOJKS-prosessimalleista useampi sai kiitosta ja eri malleissa oli omat hyvät puolensa. Suosituin malli taisi olla Jamk:n malli. Tärkeänä pidettiin eri toimenpiteiden aikataulutusta ja opiskelijan näkökulman huomioonottamista. Ydinkysymyksessä 5 keskusteltiin lukivaikeuden tunnistamisesta ja erilaisista keinoista ja menetelmistä tukea opiskelijaa, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuden tunnistaminen on tärkeää, koska sillä on hoitamattomana usein vahingolliset ja kauaskantoiset vaikutukset nuoren elämään.

Lisäksi ydinkysymykseen 5 liittyen listasin, miten esimerkiksi oman alani opetuksessa voin ottaa huomioon lukivaikeuksisen opiskelijan:

Opetuksen yhteydessä voin käyttää seuraavia menetelmiä lukivaikeuksisen opiskelijan auttamiseksi:

- keskustellaan opiskelijan kanssa

- opetetaan opiskelutekniikkaa

- moniaistikanavainen opetus (esim. sekä kirjoitettu että ääneen puhuttu)

- annetaan lisäaikaa

- käytetään apuvälineitä (esim. äänikirjat, oppitunnin nauhoittaminen)

- käytetään isoa fonttikokoa

- taululle kirjoittaminen ja puhuminen eri aikaan

- ei liikaa muistettavaa kerralla, asiat pilkotaan pienempiin osiin

- annetaan  mahdollisuus suullisiin tai osittain suullisiin tentteihin

- ei sakoteta lukivirheistä

- sijoitetaan  teksti sivulle harvennettuna

- selitetään termit ja annetaan sanasto

- käytetään ranskalaisia viivoja tai ydinasialistoja yhtenäisten tekstien sijasta

- käytetään diagrammeja ja kuvia tekstien sijasta

- käytetään värillistä paperia valkoisen sijasta

(Erilaisten oppijoiden liitto ry ;  Paloneva 2008 )

En ole juurikaan toiminut opettajana, joten en ole käyttänyt erityisiä menetelmiä lukivaikeuksia ajatellen. Viittomakieltä opettaessani opetukseni oli kyllä moniaistikanavaista. Koen omat mahdollisuuteni tukea lukivaikeuksista opiskelijaa hyvinä. Lukivaikeuksista opiskelijaa auttava ja tukeva opetus soveltuu kaikille, joten lukivaikeuksiselle opiskelijalle ei tarvitse tehdä erillistä omaa materiaalia tai käyttää vain hänelle suunnattuja keinoja.

Integroidun opetuksen vuoksi myös ammatillisessa koulutuksessa opiskelijaryhmät ovat hyvin heterogeenisiä ja mukana on opiskelijoita, jotka tarvitsevat opiskelussaan ja työllistymisessään erityistä tukea. Koen tämän haasteellisena erityisesti siksi, että en ole vielä toiminut ammatillisena opettajana. Käytännössä kaikki erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ei välttämättä ole tunnistettu opiskelun alkaessa. Vaikka erityisen tuen tarve olisikin tunnistettu, haasteena voi olla opettajan kyvyt ja taidot ottaa nämä tarpeet huomioon ja muokata opetus- ja arviointimenetelmiä niiden mukaisesti. Kehittämisen paikkana näkisin yhteistyön ja tiimiopettajuuden lisäämisen. Neljä silmää ja kaksi korvaa havainnoi paremmin ja yhdessä toisen opettajan kanssa ideoita syntyy enemmän ja opetuskin lienee laadukkaampaa toinen toistaan tukien.

Etsiessäni tässä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilta opintojakson oppimateriaalina ollutta HOJKS-prosessimallia en löytänyt sitä, mutta sen sijaan löysin Turun ammatti-instituutin Erityisopetuksen käsikirjan, josta uskon olevan tulevaisuudessa minulle hyötyä. Samalla etsintämatkalla eteeni osui Ryhmäyttämisopas ja Onnistunut opetus - menetelmien kartoitus. Ryhmäytymisen merkitys avautui minulle jo APE I-opintojen aikana. On ensiarvoisen tärkeää, että niin opettaja kuin opiskelijat tuntevat toinen toisensa muutenkin kuin vain nimeltä. Uskon, että opetuksen ja arvioinnin suunnittelu on silloin paljon helpompaa. Viimeksi mainittu opas sisältää ryhmäytymisideoiden lisäksi erilaisten opetusmenetelmien esittelyä.

Nyt huomaan, että tämä musta teksti valkoisella pohjalla ei olekaan niin esteetön kuin luulin. Lukivaikeuksiselle ihmiselle kontrasti voi olla liian suuri. Mikä olisi parempi väriyhdistelmä?

-----
Lähteet:

Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Ei vuosilukua. Integraatio. http://vimeo.com/5057865. Viitattu 26.1.2014.

Erilaisten oppijoiden liitto ry. Ei vuosilukua. Miten huomioida lukivaikeus opetustilanteessa? http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=132. Viitattu 16.2.2014.

Honkanen, E., Pynnönen, P. & Raudasoja, A. 2012. Onnistunut opetus - mentelmien kartoitus. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu. http://www.bovallius.fi/c/document_library/get_file?uuid=7a6398d0-7f20-4a52-939d-746ddddb1c9c&groupId=10238. Viitattu 1.3.2014.

MAST. Ei vuosilukua. Ryhmäyttämisopas. Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto. http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf. Viitattu 1.3.2014.

Paloneva, M-S. 2008. Ideoita siitä, mitä voin tehdä sovittaakseni opetukseni ja oppi-materiaalin luki/oppimisvaikeuksisille oppijoille – ja samalla kaikille oppilailleni. http://datero.fi/materiaali/OPETUS_JA_MATERIAALI_DYSLEKTIKOLLE.pdf. Viitattu 16.2.2014.

Pirttiniemi, P. (2006). Erityisopetus opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylän ammatti-korkeakoulu.

Turun ammatti-instituutti. 2010. Erityisopetuksen käsikirja. http://www.mastohjaus.fi/pdf/Turun_ammatti-instituutin_erityisopetuksen_kasikirja.pdf. Viitattu 1.3.2014.

MITEN TÄHÄN OIKEIN TULTIIN?!

Opettajan ammatti

...ei ole koskaan ollut haaveissani, mutta näköjään kaikkea sattuu, kun tarpeeksi kauan elää...

On minulle joskus ehdotettu opettajan ammattia - olin muutama vuosikymmen sitten vierailemassa jonkun isosisarukseni rippileirillä, kun siellä eräs henkilö, joka oli itse opettaja, sanoi minulle, että minusta voisi tulla hyvä opettaja, koska olen niin vakava! En tiedä oliko hän tosissaan, mutta hymähdin vain ja mietin omissa ajatuksissani, että en ikinä...

Ylioppilaaksi tultuani opiskelin pari ammattia ja aloitin työelämän. Haaveilin kielten opiskelusta ja pääsinkin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan suomea ja englantia, mutta peruin paikan, koska en pitänyt itseäni silloin pilkunviilaajana enkä tosiaan halunnut opettajaksi.

Aika työelämässä oli opettavaista ja antoisaa, sairaanhoitajana ja viittomakielentulkkina, mutta sitten kaipasin jotain uutta haastetta ja vaihtelua. Nuoruuden haave nousi pintaan ja hakeuduin opiskelemaan ruotsia, koska se on mielestäni kaunis kieli ja olin muutaman vuoden kulkenut Ruotsin Pajalassa töissä. Lukioruotsini oli kaivettu pölyjen keskeltä ja tuunattu kuntoon!

Oulun yliopisto ja parikymmentä vuotta nuoremmat opiskelukaverit tuntuivat yhtä luonnollisilta kuin pipo päässä talvella. En edelleenkään aikonut opettajaksi, mutta niin siinä vain kävi, että lopulta ajattelin, miksi ei. Tästä lisää tuonnempana.

Valmistuin filosofian maisteriksi 2012 ja seuraavan vuoden alussa laitoin hakupaperit Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatilliseen opettajakorkeakouluun ja pääsin jopa sisään! Opiskelen e-APE-ryhmässä, jossa APE I-opinnot (ammattipedagogiikka) opiskellaan 4 lähipäivän ja 7 virtuaali-istunnon aikana.

• Kerron tässä blogissani näistä opinnoistani ja matkastani kohti ammatillista opettajuutta, josko minusta sittenkin tulisi opettaja. Blogitekstit on kirjoitettu vuoden 2013 aikana joko lähiopetuspäivien tai virtuaali-istuntojen jälkeen ja sisältävät pohdintaa niin opittavista teemoista kuin muistakin mielen päällä olleista asioista.

kuva: M.Rantapää