TYÖPAJA 2. IMPROVISAATIO JA TARINANKERRONTA

Improvisaation pedagogisina perusteluina toimivat rutiinien rikkominen ja jään särkeminen sekä tutustuminen ja läsnäolon harjoitteleminen. Tätä draaman lajia voi tehdä pareittain tai ryhmissä. Improvisaatio ei ole vitsien kertomista, hauskuuden keksimistä ja toisten naurattamista, vaan se on heittäytymistä ja juuri käsillä olevassa hetkessä elämistä. Turha ajattelu ja analysointi haittaavat improvisointia. Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta esiintymisestä tai näyttelemisestä. Ohjaajan tehtävänä on johdatella ja ohjeistaa, seurata ryhmän toimintaa ja motivoida harjoituksiin.

Itse luulin ehkä etukäteen, että improvisaatio on jotain vaikeaa ja edellyttää osaamista. Yllätyin iloisesti, että improvisaatioharjoitukset olivat mukavia ja sinänsä helppoja. Niissäkään ei ole oikeaa ja väärää, vaan jokainen osallistuja tuo kuhunkin harjoitukseen oman panoksensa ja lopputulos on osallistujiensa näköinen. Toisessa ryhmässä lopputulos on aina erilainen eikä se tee siitä huonompaa tai parempaa.

Tarinankerronta on nimensä mukaisesti tarinan kertomista. Tarina syntyy ja etenee juuri siinä tilanteessa ryhmäläisten antaman panoksen mukaisesti. Ohjaajan on syytä tietää satukaava ja avata se ryhmälle. Tarina voi olla lyhytkin, kunhan se sisältää kaavan osaset. Improvisointi ja tarinankerronta ovat tärkeitä menetelmiä, jotta opitaan toimimaan ryhmässä.

Voisin hyvin käyttää molempia menetelmiä omassa opetuksessani. Improvisaatioharjoitukset toimivat hyvin jäänsärkemisessä ja virittäytymisessä. Tarinankerronta kehittää ryhmän yhteistyötä ja toisen huomioonottamista. Keskittyminen käsillä olevaan hetkeen, yhteistyö ja toinen huomioon ottaminen ovat tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja.

Esittelen alla muutamia improvisaatio- ja tarinankerrontaharjoituksia:

1. Laskuharjoitus 1-2-3

• parin kanssa luetellaan vuorotellen 1-2-3
• kun 1-2-3 sujuu, vaihdetaan esim. luvun 2 paikalle käsien taputus yhteen
• tätä voi vielä vaikeuttaa vaihtamalla luvun 3 paikalle jonkun muun liikkeen
• hyvä keskittymisharjoitus

2. Oraakkeli

• ryhmällä on ”yhteinen pää”, joka pyrkii puhumaan yhtä aikaa samaa asiaa
• voi antaa aiheen, josta oraakkeli sanoo sanansensa
• kehittää yhteistyötä

3. Sana-assosiaatio

• ringissä, ohjaaja aloittaa
• tarkoituksena, että assosiointi palautuu alkupisteeseen
• ohjaaja näkee, milloin assosiointi riittävää ja vaihtaa aihetta
• tavoitteena nopeus ja päästä pois pään sisältä, ei saa ajatella liikaa, vaan on sanottava ensimmäinen mieleen tuleva asia

4. Swish – poing – pang tai Formula

• ringissä laitetaan liikkeelle näkymätön viesti pallo tms. ympyrässä vieruskaverille, samalla sanotaan ääneen swish, poing tai pang
• Formulassa kuvitellaan auton etenemistä, jolloin äänimerkit ovat uii – iii – mitä tahansa esim. brhum, grhäm (”kräsähdys”)

- swish / uii = viesti tai pallo menee eteenpäin seuraavalle

- poing / iii = seis, viesti palautuu edelliselle

- pang / grhäm = viesti menee ympyrän poikki sille, jota osoitetaan

• toimii jäänsärkijänä, keskittymisharjoituksena, taukoharjoituksena

5. Robotti, joka voi tehdä mitä tahansa

• toimitaan pareittain, joista toinen on robotti ja toinen ohjaaja
• liikutaan tilassa niin, että ei törmäillä mihinkään
• ohjaaja tekee robotin selkään merkin, joka aiheuttaa jonkun toiminnon, robotti saa itse keksiä minkä
• harjoitellaan tarjousta ja hyväksymistä
• alitajunta antaa käyttäytymismalleja, vaikka ohjeessa ei mainittaisikaan

6. Statusharjoitus

• ala- ja ylästatus
• tikapuut
• työyhteisön status
• tämän harjoituksen avulla tarkoitus pohtia, millaisia sanattomia keinoja liittyy ylä- ja alastatukseen

7. Tarinankerronta

• dramaturgian rakenne, saturakenne
• sana kerrallaan eteneminen ryhmässä: oraakkeli, tuomari
• tavoitteena opettaa paremmaksi ryhmätyöskentelyssä

Satukaava:

1. Nimi – Tarinan nimi
2. Alusta – Olipa kerran…
3. Rutiini – Joka päivä…
4. Rutiinin rikkominen – Kunnes eräänä päivänä…
5. Reagointi – Siitä seurasi, että…
6. Ratkaisu / Lopetus – Siitä päivästä lähtien…

Syitä, miksi yhteinen tarinankerronta ei toimi:

• tyrmäys
• ryhmän koko
• selkeä ilmaisu
• ei kuunnella toista
• ei muista
• ei päätetä
• jarruttelu
• ajatellaan liikaa eteenpäin
• monimutkaisuus rikkoo rakenteen

-------------------------

Lähde:

Länsitie, Janne. 2014. Draamapedagogiikan työpajat 5.-6.6.2014. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.

TYÖPAJA 1. TUTUSTUMINEN JA RYHMÄYTYMINEN DRAAMAN KEINOILLA

Osallistuin neljään työpajaan Oamkin tiloissa Oulussa 5.-6.6.2014. Kukin työpaja kesti kolme tuntia. Paikalla oli 8 opiskelijaa. Viidennen työpajan tein katsomalla kesäteatteri-esityksen Jyväskylässä 18.7.2014. Kerron kustakin työpajasta omalla sivullaan, jotta tekstistä ei tule liian pitkä kerralla luettavaksi.

Työpaja 1. Tutustuminen ja ryhmäytyminen draaman keinoilla

Liian usein uudessa ryhmässä ja tilanteessa tutustuminen ja ryhmäytyminen nähdään pakkopullaksi, josta yritetään päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Tai ehkä näin on ollut ennen ja itselläni tällaisesta toiminnasta onkin runsaasti kokemusta. Muistan monta ahdistavaa hetkeä, kun on pitänyt vuoron perään esitellä itsensä. Esittely on tehty istumajärjestyksessä ja omaa vuoroa odottaessa ei ole voinut keskittyä siihen, mitä muut sanovat. Ei voi siis sanoa, että sillä tavalla muihin ryhmäläisiin tutustuisi oikeasti. Ehkä silloin on ajateltu, että parempi tutustuminen tapahtuu tauoilla tai omalla ajalla. Eikä ryhmäytymisen merkitystä ole ymmärretty tai pidetty tärkeänä oppimisen kannalta. Ajan muuttuessa ja erilaisten oppimisnäkemysten korostuessa ryhmän toiminta saa erilaisen merkityksen. Kun ajatellaan, että ryhmässä oppiminen tuottaa parempia oppimistuloksia, ryhmän merkitys muuttuu tärkeämmäksi. Toinen toiselta oppiminen ja ylipäätään ryhmätyöskentely onnistuu, jos ryhmäläiset tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Vastuunotto niin omasta oppimisesta kuin koko ryhmän sujuvasta työskentelystä edellyttää, että ryhmän tutustumis- ja ryhmäytymisvaiheeseen panostetaan.

Työpajassa opin, että draaman keinoin tutustuminen ja ryhmäytyminen voi sujua mukavalla tavalla. Osallistuminen oli helppoa ja hauskaa. Huomio ei kohdistunut yhteen henkilöön, vaan tekemiseen. Epäonnistuminen oli sallittua ja mokaaminen aiheutti hilpeyttä. Nauraminen rentoutti ja turhantärkeys, jos sellaista nyt olikaan, poistui. Kaikki osallistuivat, joten sinänsä tämän ryhmän ohjaaminen sujui helposti. Ohjaajalta vaaditaan eri harjoitusten tuntemista ja selkeitä ohjeita. Kun ohjaaja itsekin osallistuu, ohjaaja on samalla tasolla ryhmän kanssa. Ohjaajan on tarvittaessa osattava perustella kunkin harjoituksen merkitys ja tavoite. Sain paljon vinkkejä mahdolliseen omaan opetustyöhön. Harjoituksia voi käyttää myös kielen oppimisessa esim. ruotsiksi. Myös muussa työssä työelämässä näitä harjoituksia voi käyttää samaan tapaan tutustumisessa ja ryhmäytymisessä sekä välipaloina ja keskittymisharjoituksina.

Esittelen alla erilaisia tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä. Ryhmästä riippuen ei välttämättä kannata käyttää sanaa ”leikki”, vaan ”harjoitus” voi olla parempi termi. Yleisesti ottaen eri harjoitusten tavoitteena on ryhmän ilmapiirin luominen, rentouttaminen, keskittyminen, luottamus ja vastuunotto.

1. Nimiympyrä

• ympyrässä kerrotaan edellisen henkilön/edellisten henkilöiden ja oma nimi
• edetään kierros, jolloin kierroksen loppuvaiheessa nimiä on tietysti useampia
• kierroksen voi toistaa
• kannattaa korostaa, että ei ole vaarallista, vaikka ei muistaisikaan
• vuorossa olevaa saa auttaa
• kierrosta voi jatkaa, kunnes muistaminen sujuu
• tavoitteena on oppia toinen toisensa nimet

2. Kerrokset

• ympyrässä tehdään erilaisia ketjuja ei ympyrän järjestyksessä, mutta sanotussa järjestyksessä
• lisätään uusi ketju, kun edellinen alkaa sujua
• ketjut liikkuvat yhtä aikaa, mutta eri järjestyksissä
• ketju on tultava ohjaajalle takaisin: ”Sinun vastuullasi on, että seuraava huomaa oman vuoronsa eikä ketju katkea.”
• vaatii keskittymistä, kuuntelua ja läsnäoloa
• mokaaminen sallittua
• rentouttaa ilmapiiriä
• myöhemmin harjoitusta voi käyttää 1-3 minuutin pituisena harjoituksena virittäytymiseen tai palauttavana harjoituksena

Ketjut:

• Nimiketju (ks. edellä), osoitetaan sitä, kenelle vuoro heitetään
• Nimiketju + Lempiruokaketju 
• Nimiketju + Lempiruokaketju + Paikkaketju (esim. missä käynyt viimeksi tai minne haluaisi mennä seuraavaksi)

3. Peukaloympyrä

• ollaan ringissä toisen käden peukalo pystyssä ja toinen kämmen auki
• yritetään ottaa kiinni vieruskaverin peukalosta samalla, kun väistetään toisen puolen kaverin kiinniottoyritystä omasta peukalosta

4. Paikan vaihto

• ollaan ringissä
• sano jonkun henkilön nimi ja kävele tätä kohti
• kolmas henkilö yrittää pelastaa sanomalla uhatun henkilön nimen ja vaihtamalla paikkaa tämän kanssa
• ennen ei saa lähteä liikkeelle, ennen kuin nimi on sanottu
• tavoitteena harjoitella vuorovaikutusta ja läsnäoloa, omaa reviiriä

5. Kulkeminen samassa rytmissä

• koko ryhmä pyrkii liikkumaan samassa rytmissä
• valitse henkilö A, jota seuraat ja henkilö B, jota vältät
• pyri liikkumaan koko ajan henkilön A ja B välissä tai pitämään sama etäisyys kumpaankin

6. Sokon kuljettaminen

• kuljeta toista henkilöä kädestä tai sormesta pitäen, toisella henkilöllä silmät kiinni
• voi käyttää, jos ryhmän ilmapiiri on kypsä
• tavoitteena harjoitella luottamusta ja vastuunottoa
• toivomme, että opiskelija ottaa vastuuta toisistaan ja että ryhmän ilmapiiri on luottamuksellinen

7. Pikapatsaat

• ei tarvitse arvata, mitä esittää
• satunnaiset sanat: juna jne.
• abstraktit sanat
• mikä ryhmää yhdistää
• äänimaisema
• mene kuvaan mukaan
• nimeäminen
• kuva alkaa elää
• roolit, jotka kumpuavat omasta elämästä, kokemukset
• mikä koskettaa
• lähellä sosiodraamaa
• tarkoitus on avata, mitä katsoja näkee ja kokee

8. Nimet seinälle

• jokainen kirjoittaa seinälle/taululle oman nimen ja sen alle itseä kuvaavat 3 adjektiivia ja 3 verbiä ja niiden alle oma nimi, esim.:

Liisa

iloinen, ahkera, väsynyt

piirtää, laulaa, juoksee

Liisa

• variaatio: valitse oppimasi merkittävä asia, esim.:

vuorovaikutus

3 adjektiivia

3 verbiä

vuorovaikutus

• toimii kokoavana loppukohtauksena

--------------------------------

Lähde:

Länsitie, Janne. 2014. Draamapedagogiikan työpajat 5.-6.6.2014. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.

YKSI ASKEL ETEEN- JA KAKSI TAAKSEPÄIN

Kantapään kautta, päätä seinään ja mitä muita oppimisen keinoja niitä onkaan...

Tämä kirjoitus on ensimmäinen tässä blogissa, jota en tee osana jotain opiskelutehtävääni, vaan ihan muuten vaan. Vaikka ehkä tässä on jotain, joka liittyy ainakin työelämätietouteen ja ammatissa kasvamiseen...

Autossa ajatus lentää

Ajellessani tässä menneellä viikolla pitkää työmatkaa minulla oli aikaa ajatella - siis aivan muuta kuin työhöni tai opiskeluihini liittyvää. Edellisenä päivänä olin työnohjauksessa kertonut, että tämä työ on siitä erikoinen, että tässä opin ennen kaikkea itsestäni uusia asioita. En tiedä, onko sen saanut aikaan ylipäätään työpaikan vaihtaminen, vai joudunko tässä työssä kohtaamaan itsessäni sellaisia asioita, joita en ole aiemmin kohdannut. Tuorein päätelmäni oli, että edistyn yhden askeleen eteen- ja kaksi taaksepäin.

olen ohittanut kukkulan ja radanpenkereen

sen kohdan jossa loppui leikit lapsuuden

nuoruus on pullo pakkasella kuumaa humalaa

hioutuen kipunoiden

Keho ei valehtele

Viikkoa aikaisemmin olin saaanut kirjoitettua viimeisen kuntoutustieteen opiskelutehtäväni eikä ammatillisissa opettajaopinnoissani paina mikään deadline nyt päälle. Kävi kuitenkin niin, että hartiani menivät totaalisesti jumiin. Viikon ajan heräilin öisin kovaan päänsärkyyn. Samaan aikaan kurssityön päätteeksi koin itseni totaalisen väsyneeksi, mistä johtuen aloin ehkä lämpöillä. Niin kai se on, että mitä pää ei kerro tai minkä mieli vaientaa, sen kroppa huutaa ääneen.

olen matkalla sun luoksesi kun perille mä tuun

pyydän riisu takkini pois varoen

minä olen luojan veistos mutta keskeneräinen

hioutuen kipunoiden

Elämä on tässä ja nyt

Olen kerran aikaisemmin väsynyt työssäni niin totaalisesti, että kaikki näytti mustalta enkä jaksanut kotona edes imuria nostaa. Toipuminen vei aikansa, mutta tuo aika oli kuitenkin tarpeen ja täynnä johdatusta, sillä ilman sitä en olisi nyt tässä enkä tällainen - koen tuon ajan ohjanneen elämäni suuntaa ratkaisevasti parempaan suuntaan. Ehkä siksi osaan tarkkailla mahdollisia merkkejä ja tehdä korjausliikkeen hieman ennen kuin olen liian pitkällä. Kun opiskelin kokopäiväisesti, pidin välillä pään tyhjennyspäiviä, lekottelin ja vain olin sen päivän ilman suunnitelmia tai sitten tehtiin jotain mukavaa lasten kanssa. Pakko myöntää, että viime aikoina tällaisia päiviä ei ole tullut vietettyä. Kun on ollut vapaapäivä, sen on täyttänyt jonkin opiskelutehtävän tekeminen... Niin, joskus joku asia on opittava kantapään kautta tai takomalla päätä seinään, ennen kuin sen oikeasti oppii ja muistaa. Ehkä luulin olevani suojassa väsymiseltä. Ajattelin, että Tämän jutun jälkeen, Tämän jakson mentyä, voin levätä. Sitten. Mutta ei. Elämä on tässä ja nyt, ei sitten.

olen rakastanut elämää sen tuulen huminaa

syli auki juossut vastaan sitä ahmien

syöksynyt sen virtaan halveksien kuolemaa

hioutuen kipunoiden

Olen ok

Olen kokenut niin onnistumisen kuin epäonnistumisenkin hetkiä. Innostun herkästi ja haluan sekä kehittyä että kehittää. Liekö iän tuomaa armollisuutta vai mitä, olen alkanut ajatella, että ehkä elämän tarkoitus ei olekaan tavoitella täydellisyyttä, onnistumisia ja jatkuvaa kehittymistä, vaan ehkä tarkoitus onkin hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, vajavaisena ja epäonnistuneenakin. Olen ok, vaikka en olekaan kaikessa hyvä. Olen ok, vaikka joku asia ei minulta kerta kaikkiaan suju ja olen siinä huono.

olen kiristänyt lankaa syntymästä kuolemaan

olen piiloutunut perkelettä vuoroin jumalaa

ota minut vastaan ota minut nyt

hioutuen kipunoiden

Täydellinen elämä

Tahdin hiljentäminen ajoissa, lekottelupäivät, metsässä kävely, tuulen kuuntelu...mitä tahansa, josta itse pitää. Sellaiset hetket antavat voimaa ja mahdollisuuden itselle lähentyä omaa itseään. Elämään kuuluvat niin hyvät kuin huonotkin hetket. Ei elämä aina ole vain auringonpaistetta ja helppoa myötätuulta. Hankalat päivät, vastatuuli ja kipu kuuluvat mielestäni yhtä lailla elämään. Sellainen elämä on vasta täydellistä. Sellainen elämä hioo meistä sielumme kaltaisia - jotta meistä tulisi sellaisia, kuin me olemme.

käy kauniimmaksi päivät

ne kirkkaammiksi hankautuu

käy vahvemmaksi päivät

ne kaatuessaan voimistuu

kun minusta hioutuu vähitellen

sieluni kaltainen

Kuva: M.Rantapää

-----

Lainaukset: Sieluni kaltainen, säv. ja san. Tuure Kilpeläinen, Samuli Edelmannin levyltä Pienellä kivellä 2011.