perjantai 4. huhtikuuta 2014

RYHMÄN MUOTOUTUMINEN JA RYHMÄN OHJAAMINEN

Ryhmän elinkaari jakautuu viiteen vaiheeseen:


1.    Ryhmän muotoutumisvaihe / Uusi alkava ryhmä

a.    turvallisen ilmapiirin luominen (ohjaajan / opettajan merkitys korostuu)

  • tutustuminen
  • opettaja toimii linkkinä, ohjaa
  • huomioida vetäytyjät, jotta he pääsevät ryhmään mukaan
  • luottamuksellinen
  • turvallinen aikuinen, joka tietää, mitä tehdään, vaikka ryhmän jäsenet eivät tiedä
  • alussa opettaja jakaa ryhmät – sekoittaa rohkeat ja arat

b.    vuorovaikutus on kahdenvälistä: opettaja – opiskelija


2.    Kuohuntavaihe

a. varovaisuus vähenee, ryhmän jäsenet uskaltavat olla eri mieltä ja haastaa opettajan
b.    kaikkea ei hyväksytä ehdoitta
c.    klikkiytyminen -> ryhmän sekoittaminen, kaikki tekee kaikkien kanssa
d.    opettaja mahdollisesti haastetaan: rajojen ja pelisääntöjen kokeilu
e.    haetaan ryhmän omia rajoja ja sääntöjä
f.     energiaa kuluttavaa aikaa
g.    opettajan rooli korostuu
h.    vaihe menee yleensä itsestään ohi


3.    Pelisääntöjen syntymisen vaihe

a.    ryhmän jäsenet tuntevat toisensa
b.    yhdessä on mukavaa
c.    opettaja taustalla, osa porukkaa
d.    jos opettaja vaihtuu, ryhmädynamiikka aiheuttaa sen, että ryhmä palaa elinkaaressaan taaksepäin ja voi esim. haastaa uuden opettajan, pelisäännöt jne.


4.    Kypsän ryhmätoiminnan vaihe

a.    kaikki ovat tavoitteellisia ja pyrkivät samaan päämäärään
b.    tasavertaisuus
c. ryhmäytymispäivillä pyritään nopeuttamaan prosessia ja välttämään kuohuntavaihe, jotta päästään nopeasti toimintavaiheeseen
d.    alun panostus tuottaa tuloksia


5.    Ryhmän lopettamisvaihe

a.    tämäkin on tärkeä vaihe
b.    voidaan käyttää tunnuksia, kuten retki, vierailu, käynti
c.   nykyään nuoret usein jatkavat ryhmän toimintaa jollakin tasolla ja jossakin muodossa esim. somessa


Sanotaan, että vähintään vuoden yhdessä toimivissa ryhmissä tällainen elinkaariprosessi on havaittavissa. Nuorten opiskelijoiden kanssa tähän on syytä kiinnittää huomiota, ja yleensähän näin tehdäänkin. Hyvin toimiva ryhmä luo hyvät edellytykset oppimiselle, jota ammatillisessa koulutuksessa nuoret hakevat. Kuten aiemmin olen maininnut ryhmässä oppimisen eduista, ryhmäprosessiin ja sen ohjaamiseen kannattaa siksi satsata. Kaikilla on silloin hyvä olla ryhmässä ja oppimiselle on parhaat edellytykset.

-----------

Lähde: 


Erkkilä, R. 2014. Lähipäivien materiaali opintojaksolla Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät 4.-5.4.2014. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.

RYHMÄTYÖMENETELMIEN RAKENNE

1.    ALOITUS: Aloitusvaiheessa tärkeää on turvallisen ilmapiirin luominen. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden innostumiseen, motivoitumiseen ja kiinnostumiseen aiheesta.



Esittäytyminen


  • arvaa toisesta erilaisia asioita
  • kerrotaan toisesta, ei itsestä
  • nimien muistirinki (yksi aloittaa omalla nimellä, seuraava kertoo edellä olevan nimen ja sen lisäksi omansa, rinki jatkuu niin, ettäjokainen luettelee edellään olevat ja lopuksi oman nimensä, nimien määrä kasvaa pikku hiljaa)

”Ice breaker” eli sulattajat
ei liity opiskeltavaan asiaan, esim. omasta laukusta löytyvästä esineestä kertominen, pöydällä voi olla jotain muuta aineistoa, josta kertoa, kuten postikortit, lehtikuvat, värilaput, eläimet)

Lämmittelytehtävätmitä ajatuksia aihe herättää / ideariihi, lakanan täyttö

Virittäytyminen: opettaja kertoo aiheesta ja työskentelytavoista



2.    TOIMINTA: varsinainen työskentelyvaihe



3.    PÄÄTÖSVAIHE – TUNNEILMAISU

a.    voi kertoa, miltä työskentely tuntui ja miten se sujui
b.    toiminta puretaan


4.    KESKUSTELU - PALAUTE


Miten luokkatilanteissa luennon tai teorian lomaan saadaan toiminnallisuutta? Käytännön aineissa tämä tapahtuu luonnostaan. Vuorovaikutukselliseen oppimiseen vaikuttaa paljon ryhmän koko, opiskeltava aihe ja aika.


Miksi ryhmässä opitaan?

  • yksilö ylittää oman yksilöllisen oppimiskykynsä
  • vertailu: tietotaitotason tai muun peilaaminen
  • ryhmä kannustaa oppimaan enemmän:
a.    kaikki antavat oman panoksensa ryhmän hyväksi
b.    tulos on jäsenten tulos = oppimisen tulos koituu kaikkien hyväksi



Allekirjoitan nämä ajatukset täysin! Oppiminen on paljon yksipuolisempaa, kun se tapahtuu yksin. Ryhmässä pääsee osalliseksi monesta näkökulmasta. Ryhmän alkuvaiheeseen kannattaa panostaa. Sopivan toiminnallisen ryhmätyömenetelmän valinta pitää harkita kuhunkin oppimistilanteeseen ja tulosten soveltaminen käytäntöön kannattaa miettiä etukäteen.

-----------

Lähde:

Erkkilä, R. 2014. Lähipäivien materiaali opintojaksolla Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät 4.-5.4.2014. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.


torstai 3. huhtikuuta 2014

OPETTAJAN TYÖN EETTISIÄ ULOTTUVUUKSIA

Pohdintaa opintojakson jälkeen


Opettajan työn eettisiä ulottuvuuksia -opintojaksolle asettamani tavoitteet:
Ymmärrän, mitä opettajan ammattietiikkaa tarkoittaa ja miten se näyttäytyy opettajan työssä. Osaan pohtia eettisiä kysymyksiä erilaisista näkökulmista. Tiedän, miten lainsäädäntö ohjeistaa opettajan työtä eettisissä kysymyksissä.

Saavutin oppimistavoitteet hyvin seuraavien keinojen avulla:
Ennakkotehtävän avulla perehdyin opettajan ammattietiikkaan ja pohdin sen merkitystä itselle. Virtuaali-istunnoissa pääsin virittäytymään eettisiin kysymyksiin. Pienryhmässä keskustelun avulla sain lisätietoa ja kuulin erilaisista kokemuksista sekä jaoin omiani. Oppimistehtävien käsittelyistunnoissa sain monipuolisen ja syvällisen kuvan opettajan ammattietiikasta.

Opintojaksolla merkityksellisintä minulle oli uusien ajatusten saaminen keskustelun ja toisten kertomien esimerkkien kautta.

Aion hyödyntää opintojaksolla oppimiani eettisyyteen liittyviä asioita ammatillisena opettajana seuraavasti:
Eettisyys on opettajan työn kivijalka, jonka varaan opetustyö rakentuu. Tärkeintä on aito kohtaaminen niin opiskelijoiden kuin kollegoiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pyrin toimimaan tuntosarvet herkkänä ja havainnoimaan kaikkia tilanteita eettisen toiminnan pohjalta.

Opettajan eettinen ajattelu tulisi näkyä entistä paremmin ammatillisen opettajan työssä toinen toisensa arvostamisena ja kunnioittamisena sekä erilaisuuden hyväksymisenä.

Virtuaaliopetus edisti oppimistavoitteiden saavuttamista siten, että siellä keskityttiin olennaiseen, kun ei oltu fyysisesti samassa tilassa vaan toimittiin äänen varassa. Tämä on minulle aiemmin ollut vaikea asia, sillä kuulen paremmin, jos näen puhujan. Nyt olen oppinut keskittymään myös äänen kuunteluun paremmin ja sitä kautta itse asiaan. Virtuaaliopetus edisti erinomaisesti oppimistavoitteideni saavuttamista.