ERITYISKASVATUS

Osaamistavoitteet erityiskasvatuksen opintojaksolle olivat:

Opiskelija osaa kuvata, miten ammatillinen erityisopetus toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Hän osaa paikantaa ja soveltaa ammatillisessa koulutuksessa erityisopetuksen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Opiskelija osaa käyttää erityisopetuksen peruskäsitteitä tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa laatia ja toteuttaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) moniammatillisessa työryhmässä.

Erityiskasvatus-opintojakson ydinkysymykset olivat:

1. Miten ammatillinen erityisopetus toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?
2. Mitä laissa ja asetuksissa säädetään ammatillisesta erityisopetuksesta?
3. Miten erityisopetus järjestetään ammatillisessa koulutuksessa?
4. Mitä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tulee sisältää ja miten HOJKS-prosessi etenee?
5. Mitä tarkoittaa lukivaikeus? Miten ammatillinen opettaja voi tukea lukivaikeudesta kärsivää opiskelijaa?

Ydinkysymys 1 opiskeltiin itsenäisesti katsomalla video integraatiosta opetuksessa ja lukemalla johdanto sekä luvut 1 ja 2 teoksesta Pirttiniemi, P. (2006). Erityisopetus opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 

Oppimistehtävänä oli laatia miellekartta ja videotallenne, jossa pohdittiin seuraavia kysymyksiä:

• Mitä integraatio oppilaitoksissa tarkoittaa?
• Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sillä on?
• Miten integraatio muuttaa opettajan työnkuvaa?
• Mitä mahdollisuuksia ja haasteita näet integraatiosta omalla ammattialallasi?
• Palautteesi tehtävästä

Tein oman miellekarttani Mindjetin avulla (kuva alla) ja avaan sitä videotallenteessa.

Yhteenvetoni ydinkysymysten 2-5 verkkokeskustelusta:

Ydinkysymyksessä 2 keskusteltiin siitä, mitä laeissa ja asetuksissa säädetään ammatillisesta erityiskoulutuksesta. Eri lait ohjaavat opiskelijan oikeutta saada opetusta ja niiden perusteella opiskelija saa tiettyjä etuuksia ja tukia. HOJKS on myös säädetty laissa. Lait toimivat ohjenuorana, minkä perusteella opiskelijan asema opetuksessa turvataan.  Ydinkysymyksessä 3 keskusteltiin erityistarpeiden tunnistamisesta ja huomioimisessa ammatillisessa opetuksessa. Erityistarpeiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen erityisen tuen keinoin on ensiarvoisen tärkeää. Keskustelussa nousi esille kuitenkin käytännön vaikeus opettajan työssä, kun opetusryhmät ovat suuria eikä opettajalla välttämättä ole ammattitaitoa erityisen tuen tarpeita tunnistaa. Erityisopetuksen eri muodot ovat periaatteessa hyviä ja kannatettavia, mutta jälleen opettajan resurssit voivat olla puutteellisia. Keskustelussa kannettiin myös huolta esim. integroidun opetuksen vaikutuksista niihin opiskelijoihin, jotka eivät tarvitse erityistä tukea. Toisaalta integroidun opetuksen hyödyt voivat olla haittoja suuremmat, koska opiskelumenestys on yleensä parempi ja suvaitsevaisuus ja tasa-arvo lisääntyvät.

Ydinkysymyksessä 4 keskusteltiin HOJKS:n tehtävistä ja tavoitteista ammatillisessa koulutuksessa. Esimerkki-HOJKS koettiin ylimalkaiseksi ja kevyesti toteutetuksi, minkä perusteella olisi vaikea päätellä, millaista tukea opiskelija oikeasti tarvitsee. HOJKS-prosessimalleista useampi sai kiitosta ja eri malleissa oli omat hyvät puolensa. Suosituin malli taisi olla Jamk:n malli. Tärkeänä pidettiin eri toimenpiteiden aikataulutusta ja opiskelijan näkökulman huomioonottamista. Ydinkysymyksessä 5 keskusteltiin lukivaikeuden tunnistamisesta ja erilaisista keinoista ja menetelmistä tukea opiskelijaa, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuden tunnistaminen on tärkeää, koska sillä on hoitamattomana usein vahingolliset ja kauaskantoiset vaikutukset nuoren elämään.

Lisäksi ydinkysymykseen 5 liittyen listasin, miten esimerkiksi oman alani opetuksessa voin ottaa huomioon lukivaikeuksisen opiskelijan:

Opetuksen yhteydessä voin käyttää seuraavia menetelmiä lukivaikeuksisen opiskelijan auttamiseksi:

- keskustellaan opiskelijan kanssa

- opetetaan opiskelutekniikkaa

- moniaistikanavainen opetus (esim. sekä kirjoitettu että ääneen puhuttu)

- annetaan lisäaikaa

- käytetään apuvälineitä (esim. äänikirjat, oppitunnin nauhoittaminen)

- käytetään isoa fonttikokoa

- taululle kirjoittaminen ja puhuminen eri aikaan

- ei liikaa muistettavaa kerralla, asiat pilkotaan pienempiin osiin

- annetaan  mahdollisuus suullisiin tai osittain suullisiin tentteihin

- ei sakoteta lukivirheistä

- sijoitetaan  teksti sivulle harvennettuna

- selitetään termit ja annetaan sanasto

- käytetään ranskalaisia viivoja tai ydinasialistoja yhtenäisten tekstien sijasta

- käytetään diagrammeja ja kuvia tekstien sijasta

- käytetään värillistä paperia valkoisen sijasta

(Erilaisten oppijoiden liitto ry ;  Paloneva 2008 )

En ole juurikaan toiminut opettajana, joten en ole käyttänyt erityisiä menetelmiä lukivaikeuksia ajatellen. Viittomakieltä opettaessani opetukseni oli kyllä moniaistikanavaista. Koen omat mahdollisuuteni tukea lukivaikeuksista opiskelijaa hyvinä. Lukivaikeuksista opiskelijaa auttava ja tukeva opetus soveltuu kaikille, joten lukivaikeuksiselle opiskelijalle ei tarvitse tehdä erillistä omaa materiaalia tai käyttää vain hänelle suunnattuja keinoja.

Integroidun opetuksen vuoksi myös ammatillisessa koulutuksessa opiskelijaryhmät ovat hyvin heterogeenisiä ja mukana on opiskelijoita, jotka tarvitsevat opiskelussaan ja työllistymisessään erityistä tukea. Koen tämän haasteellisena erityisesti siksi, että en ole vielä toiminut ammatillisena opettajana. Käytännössä kaikki erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ei välttämättä ole tunnistettu opiskelun alkaessa. Vaikka erityisen tuen tarve olisikin tunnistettu, haasteena voi olla opettajan kyvyt ja taidot ottaa nämä tarpeet huomioon ja muokata opetus- ja arviointimenetelmiä niiden mukaisesti. Kehittämisen paikkana näkisin yhteistyön ja tiimiopettajuuden lisäämisen. Neljä silmää ja kaksi korvaa havainnoi paremmin ja yhdessä toisen opettajan kanssa ideoita syntyy enemmän ja opetuskin lienee laadukkaampaa toinen toistaan tukien.

Etsiessäni tässä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilta opintojakson oppimateriaalina ollutta HOJKS-prosessimallia en löytänyt sitä, mutta sen sijaan löysin Turun ammatti-instituutin Erityisopetuksen käsikirjan, josta uskon olevan tulevaisuudessa minulle hyötyä. Samalla etsintämatkalla eteeni osui Ryhmäyttämisopas ja Onnistunut opetus - menetelmien kartoitus. Ryhmäytymisen merkitys avautui minulle jo APE I-opintojen aikana. On ensiarvoisen tärkeää, että niin opettaja kuin opiskelijat tuntevat toinen toisensa muutenkin kuin vain nimeltä. Uskon, että opetuksen ja arvioinnin suunnittelu on silloin paljon helpompaa. Viimeksi mainittu opas sisältää ryhmäytymisideoiden lisäksi erilaisten opetusmenetelmien esittelyä.

Nyt huomaan, että tämä musta teksti valkoisella pohjalla ei olekaan niin esteetön kuin luulin. Lukivaikeuksiselle ihmiselle kontrasti voi olla liian suuri. Mikä olisi parempi väriyhdistelmä?

-----
Lähteet:

Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Ei vuosilukua. Integraatio. http://vimeo.com/5057865. Viitattu 26.1.2014.

Erilaisten oppijoiden liitto ry. Ei vuosilukua. Miten huomioida lukivaikeus opetustilanteessa? http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=132. Viitattu 16.2.2014.

Honkanen, E., Pynnönen, P. & Raudasoja, A. 2012. Onnistunut opetus - mentelmien kartoitus. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu. http://www.bovallius.fi/c/document_library/get_file?uuid=7a6398d0-7f20-4a52-939d-746ddddb1c9c&groupId=10238. Viitattu 1.3.2014.

MAST. Ei vuosilukua. Ryhmäyttämisopas. Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto. http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf. Viitattu 1.3.2014.

Paloneva, M-S. 2008. Ideoita siitä, mitä voin tehdä sovittaakseni opetukseni ja oppi-materiaalin luki/oppimisvaikeuksisille oppijoille – ja samalla kaikille oppilailleni. http://datero.fi/materiaali/OPETUS_JA_MATERIAALI_DYSLEKTIKOLLE.pdf. Viitattu 16.2.2014.

Pirttiniemi, P. (2006). Erityisopetus opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylän ammatti-korkeakoulu.

Turun ammatti-instituutti. 2010. Erityisopetuksen käsikirja. http://www.mastohjaus.fi/pdf/Turun_ammatti-instituutin_erityisopetuksen_kasikirja.pdf. Viitattu 1.3.2014.

UUSI RYHMÄ - UUDET KUJEET

Miten uusi ryhmä muodostuu, miten minä siinä toimin?

Ammattipedagogiikka II -opintojaksossa meidän 12 opiskelijan eAPE I -ryhmä yhdistettiin toisen eAPE I -ryhmän kanssa, joten yhteensä meitä oli 25 opiskelijaa. Uudet teemaryhmät muodostettiin sattumanvaraisesti tai meidän ryhmässä sai vähän valita eri teemojen (yrittäjyyskasvatus, kestävä kehitys, erityiskasvatus, kansainvälisyys ja työelämälähtöisyys) välillä. Joku hakeutui sellaisen teeman pariin, josta ei ollut juurikaan tietoa, ja joku toinen saattoi hakeutua teemaan, josta jo tiesi parhaiten. Minä pääsin mieluisaan teemaryhmään, Työelämälähtöisyys. Ajattelin, että työelämästä minulla on kokemusta hyvinkin. Toisaalta halusin tietää enemmän, miten työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö toimii. Samaan ryhmään tuli yksi tuttu, ensimmäisestä teemaryhmästäni, tosin muutaman viikon päästä ilmeni, että hän siirtää työasioidensa vuoksi nämä APE II -opinnot vuoden päähän. Työelämälähtöisyys-ryhmässämme oli sitten loppujen lopuksi neljä henkilöä, joista kolme oli minulle täysin vierasta.

Sovimme ensimmäisen kokoontumisen AC-ympäristöön, johon yksi ryhmän jäsenistä perusti meille oman huoneen. Ensimmäisellä kerralla toivoin tutustuvani uusiin ihmisiin, mutta siihen ei käytetty esittelykierrosta enempää aikaa. Kaikki vaikuttivat hyvin toimeen tarttuvilta, joten saimme sovittua ripeästi ryhmämme toimintaperiaatteet ja miten alamme suunnitella omaa opintojaksoamme.

Ryhmän toimintaperiaatteet

•  NN valittiin ryhmän koordinaattoriksi
•  kaikki sitoutuvat yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi
•  aikatauluista pidetään kiinni
•  valmistaudutaan hyvin kaikki kokouksiin
•  ollaan avoimia ja erilaiset mielipiteet otetaan huomioon
•  Ryhmän nimi: Tuunarit

­ Työkalut:

* vältetään Optimaa

* kokoukset AC:lla (https://connect.funet.fi/ape), varalla Skype

* Google Docs / Drive

* Facebook ryhmä (NN perustaa ryhmän)

Nyt jälkeenpäin arvioituna sanoisin, että työskentelyssä ryhmämme oli hyvin itseohjautuva ja yhteistyö sujui luonnollisen sujuvasti. Käytimme Google Drivea opetuksen suunnittelussa siten, että ensin ideoimme sinne jokainen kuhunkin ydinkysymykseen liittyen opetuksen sisältöä, listasimme lähdemateriaalia ja mietimme sopivia opetus- ja arviointimenetelmiä. Optiman välttäminen tuli hyvin ponnekkaasti erään jäsenen taholta, ja jäykkähän se on. Kun suunnittelussa käytettiin Google Drivea, dokumenttia oli helppo käydä vilkaisemassa samalla, kun oli muutenkin netissä ja sinne oli helppo kirjoittaa omia ideoita. Lisäksi keskustelua ja ajatustenvaihtoa varten perustettu oma Tuunarit-ryhmä Fb:ssa toimi hyvin ja aktiivisesti.  Siellä tuli tarkennettua toisilta sellaisia asioita, jotka olivat jääneet epäselviksi. Myös ajatusten tuulettaminen ja toinen toisensa tsemppaaminen tapahtui oman Fb-sivun kautta. Kaiken kaikkiaan olemme hyvin pitäneet toimintaperiaatteistamme kiinni ja noudattaneet niitä.

Olen luonteeltani sellainen, että mieluummin ensin vähän kuulostelen ja aistin ryhmän ilmapiiriä ja eri persoonien työskentelytapoja enkä heti tyrkytä omia ajatuksiani ensimmäisenä. Tässä ryhmässä oli kuitenkin helppo olla oma itsensä ja kaikkien ideoita kuunneltiin. Lopputulos ei varmaankaan ole samanlainen kuin jos olisin yksin päättänyt kaikesta, ja hyvä niin. Kyllä ryhmässä on aina enemmän voimaa ja positiivista energiaa kuin yksin työskennellessä.

Usean hengen ryhmässä ja varsinkin tässä opiskelumuodossa on aina otettava huomioon monen ihmisen erilaiset aikataulut. AC-palaverimme olivat varsin ripeitä ehkä juuri tästä syystä. Toisaalta ripeys on hyvä asia, silloin saadaan asioita eteenpäin ja jotain tehtyäkin. Toisaalta ripeästi toimiessa ei välttämättä jää aikaa pohtia asioita syvemmin tai eri näkökulmista. Alun aikataulu tosin asetti omat paineensa opetuksen suunnittelulle ja meidän ryhmässä tuntui olevan tärkeää saada opetus suunniteltua siihen mennessä, kun se piti kaikille esitellä. Väljemmällä aikataululla olisi ehkä ollut enemmän aikaa harkita ja punnita eri vaihtoehtoja.