Näytetään tekstit, joissa on tunniste verkko-opinnot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verkko-opinnot. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. helmikuuta 2015

OPETUSHARJOITTELU ALKAKOON

Jiihaa, tänään se alkoi - varsinainen oman opetuksen harjoittelu! Tätä edelsi muiden opettajien tuntien seuraaminen ja ammatillisen opettajan työhön tutustuminen. Mielenkiintoista on ollut ja päivä päivältä innostun opettajan työstä yhä enemmän. Tahtoo opeksi! Ja mikä ettei, kun on saanut seurata työlleen palavia opettajia, innostuneita itsekin, ja hyvin valmisteltuja tunteja. Rautaisia ammattilaisia!

Alkuviikosta kävin seuraamassa tämän lähihoitajaryhmän tunteja ja opetan itse heille siis ruotsia. Kurssi tuntuu kovin lyhyeltä, 1 ov, ja sen jälkeen pitäisi ammatiruotsi olla hallussa! AIkamoiset haasteet opeopiskelijalle?

Alkuviikosta annoin opiskelijoille alkuarvioinnin täytettäväksi ja sain niiden kautta kyllä arvokasta tietoa opetukseni suunnittelua varten. Itse kun rakastan ruotsia, niin on sydäntäsärkevää lukea, että kielen opiskelu on ollut haastavaa eikä kovin positiivisia kokemuksia ole jäänyt mieleen. Saatikka, että juuri kukaan olisi ruotsia koulun jälkeen käyttänyt. Aikuisista opiskelijoista kun on kyse eikä lukion käyneitä kovin montaa joukossa ole, niin mille pohjalle tätä ammatiruotsin opiskelua sitten järjestäisi?

No, kerroin tunnin aluksi opiskelijoille omat kokemukseni ruotsin kanssa toimimisesta. Jyväskylässä jos on sattunut kasvamaan, niin kielikokemuksia ei käytännössä juuri ole saanut, ainakaan ruotsin kielestä. Turkuun muutettuani luulin muuttaneeni ulkomaille, kun kadulla kävellessä kuulin ruotsia! Toinen kommellus sattui Englannissa ruotsalaisella merimieskirkolla käydessäni, kun juttelin erään ruotsalaisen kanssa. Kas, kun hän puhui ruotsia, minulle ei tullut mitään muuta mieleen kuin englanninkielisiä sanoja. Ja kun puhekumppanini vaihtoi englannille, minulle ei tullut päähän kuin ruotsinkielisiä sanoja. Mahtoikohan hän ihmetellä, mikä lääkitys minulla oli kun en osannut päättää... Seuraava kohtaus sattui aloitettuani työni Ruotsissa hoitoalalla: pitkään välttelin puhelimeen vastaamista, kun en suomeksikaan tykkää juuri puhelimessa puhua, mutta olihan se lopulta viimein puhelimeen vastattava, kun päivytyspuheluun piti vastata. Kysyttyäni soittajan syntymäaikaa jouduin pyytämään häntä toistamaan numerot ehkä kolmannen kerran (minulle on hankala kuunnella suomeksikin pitkiä numerosarjoja),  kun hänellä paloi pinna "Vilken idot!" Ja silti kaiken tämän kokemukseni jälkeen lähdin yliopistoon opiskelemaan ruotsia! Tai ehkä juuri siksi?

Päivän aiheeseen palatakseni, yritin vielä lohduttaa opiskelijoita heidän jännityksessään kertomalla, mitä juuri ennen istunnon alkua tapahtui. Niin, kyseessähän oli siis opiskelu verkkoympäristössä (mikä onni, että itse opiskelini eAPE-ryhmässä, tosin ympäristö oli eri). Sain pikaperehdytyksen iLincin saloihin, kunnes esitin toiveeni saada jakaa opiskelijat pienryhmiin. Silloin ohjaava opettajani otti yhteyttä IT-tukeen. Ystävällinen ja avulias IT-tukihenkilö yllätti minut kertomalla, että minulla onkin nyt jännät paikat, kun opetusharjoittelua teen. Hän kun oli samat opinnot suorittanut joitakin vuosia sitten. Kiitos vaan, en juuri jännittänyt tuota ennen, mutta nytpä aloinkin jännittää. En tosiaan kokenut paineita siitä, että ohjaava opettaja ja ammatillisen opettajakorkean tuutoriopettajani olivat seuraamassa tuntiani. Tai en ehkä alkanutkaan heitä jännittää, vaan sitä, että nyt sitä oltiin tosipaikan edessä, tulikokeessa niin sanotusti. Jännitin, miten opiskelijat ottavat opetuksen vastaan ja pelittääkö verkkoympäristö. Mutta ehkä sain näillä kertomuksillani vakuutettua opiskelijat siitä, että samassa veneessä ollaan.

Päivän teema oli orientoitua ruotsin opiskeluun ja sisällöksi olin valinnut erilaiset sanakirjat ja muun lähdemateriaalin, josta opiskelijoille voisi olla hyötyä. Toki aluksi käytiin opintojakson ja osaamisen tavoitteet sekä aikataulu. Opintojakson lopuksi on näyttökoe, joten sen arviointikriteerit katsottiin myös. Olisin voinut niitä vähän paremmin avata, mutta ehkä ne eivät olleet täysin selvät minullekaan...

Perinteisiä sanakirjoja oli hankala esitellä verkkoympäristössä, jossa ei käytetty kameraa. Olisi pitänyt hoksata laittaa kirjoista kuvia pp-dioihin. Totta puhuakseni valmistelin opetukseni edellisenä iltana (eläköön viime tippa, terkkuja tuutorille!) eikä puolenyön aikaan järki ole enää ihan terävimmillään. Verkossa olevista sanakirjoista ja muusta lähdemateriaalista minulla oli linkit ja tässä vaiheessa opiskelijat menivät 2-3 hengen pienryhmiin tutustuakseen yhteen verkkosivustoon. Aikaa heillä oli 10 minuuttia ja tehtävänä ottaa selville, mitä sivusto käsittää ja miten sitä voisi käyttää. Onneksi olin itse tutustunut sivustoihin, joten tiesin suurin piirtein mitä ne sisälsivät ja millaisia mahdollisuuksia niiden hyödyntämmisessä voisi olla. 10 minuuttia oli loppujen lopuksi lyhyt aika enkä ehtinyt itse piipahtaa ihan kaikissa ryhmissä. Luulen, että tehtävä oli onnistunut ja toivon, että opiskelijat muistavat hyödyntää noita sivustoja itsekseenkin:

Verkkosanakirjat

  • Hoidokki (Sairaanhoitajien koulutussäätiö)

Näissä linkeissä ei ehdittykään käymään:
Muu lähdeaineisto

Vinkkasin opiskelijoille nämä sivustot kieliopin opiskeluun:


Lopuksi vielä muuta materiaalia, lähihoitajan työnkuvausta ja yleisiä kielivinkkejä kielen opiskeluun:


Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kukin ryhmä vuorollaan sai esitellä tutkimansa sivuston ja esimerkit, miten itse voisi hyödyntää sivustoa. Muutamilla oli mikkiongelmia, mutta he kertoivat löytönsä sitten chatissa. Opettajakokelaana huomasin, että 9 opiskelijan ryhmässäkin oli vaikeuksia pysytellä kärryillä, keneltä olen esittelyn jo saanut, vaikka samalla kirjoitinkin itselleni, kuka oli missäkin ryhmässä. Otin tästä kopin, että mahdollisella seuraavalla verkko-opintojaksolla kirjoitan opiskelijoiden nimet etukäteen paperille, johon voin tunnin kuluessa vedellä viivoja kunkin opiskelijan kohdalle.

Loppuaika menikin etätehtävien ohjeistamisessa:


1. etätehtävä: sanastoharjoitus somea hyödyntäen: kuuntele oheinen laulu Youtubesta ja etsi kaikki ihmisen terveyteen ja kehoon liittyvät suomen- ja ruotsinkieliset sanat. 
    • Tee sanoista kaksikielinen luettelo.


2. etätehtävä: esittele itsesi, kuka olet, mitä opiskelet, mitä harrastat, perhe ym. (Jag heter… Jag studerar …Jag älskar att…Min familj består av… Min make/sambo/barn/son/dotter heter…)
    • vaihtoehdot:kirjallinen esittely 100-150 sanaa (Word, rtf, pdf) tai suullinen esittely (video) 2-3 minuuttia tai voit tehdä myös molemmat


Ja siinähän ne oppitunnit vierähtivätkin. Pjuuuh!











maanantai 17. helmikuuta 2014

KESTÄVÄ KEHITYS

Opintojakson osaamistavoitteet:

● Opiskelija osaa kuvata kestävää kehitystä ekologisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta
näkökulmasta.
● Opiskelija osaa arvioida organisaationsa arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen näkökulmasta.
● Opiskelija osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita ammatillisena opettajana.

Ydinsisältö

1. Mitä kestävä kehitys tarkoittaa?
2. Miten kestävää kehitystä ohjataan oppilaitoksissa?
3. Mitä alakohtaisia haasteita liittyy kestävään kehitykseen?
4. Miten kestävän kehityksen periaatteita sovelletaan oman alan opetuksessa?

Opintojakso oli järjestetty kokonaan itseopiskeluna. Opiskelijan tehtävänä oli perehtyä itsenäisesti kestävän kehityksen teoriaan, etsiä sopiva haastateltava, valmistautua siihen ja toteuttaa se. Palautettavana tehtävänä oli raportti, jossa piti kuvata haastattelua edeltävät valmistelut, haastattelun eteneminen ja yhteenveto. Lisäksi opiskelijan tehtävänä oli itsearviointi.

Alussa kaipasin vinkkejä teoriasta, koska kestävä kehitys tuntui vaikealta ja abstraktilta asialta. Tutustuin annettuun oheismateriaaliluetteloon ja jäin ihmettelemään, että siellä oleviin lähteisiin oli viitattu 10.4.2013, vaikka nyt on vuosi 2014. Epäilen myös, että opettajaopiskelijat eivät olleet tarkistaneet linkkien toimivuutta, koska siellä oleva Suomen Ympäristökeskuksen linkki ei toiminut.

En voi arvioida opettajaopiskelijoiden yhteistyötä, koska opintojakso suoritettiin itsenäisesti ilman lähi- tai verkko-opetusta. Hyvää oli se, että raportin sai tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Olisin kaivannut verkkokeskustelua etenkin kestävän kehityksen eri näkökulmien avaamiseen. Toki Optimassa oli avattu keskustelufoorumi, mutta yhtään keskustelua siellä ei käyty. Optiman keskustelutyökalu on varsin kömpelö, joten en itsekään sitä käyttänyt. Vastaisuuden varalle antaisin vinkin ohjata opiskelijoita keskustelemaan jollain muulla foorumilla. Myös välimuistutukset, kehotus ottaa yhteyttä jne. antavat opiskelijoille kuvan, että opettaja välittää ja on kiinnostunut siitä, mitä opiskelija tekee ja etenevätkö opinnot suunnitelman mukaisesti.


Käytin opintojaksoon ainakin 0,5 opintopisteen suorittamiseksi arvioidun työmäärän. Suurimman annin opintojaksosta sain keskustelusta haastateltavani kanssa ja raporttia työstäessäni. Koska opintojakso suoritettiin itsenäisesti, olisin kaivannut raportin vertaisarviointia. Otin lisähaasteeksi Windowsin elokuvatyökalun käytön opettelemisen, koska arvioin, että pelkän äänen kuunteleminen suullisessa raportissa olisi liian pitkästyttävää. Koen, että tässä oli hyödyllistä kehittää samalla koulutusteknologista osaamistani tulevaisuuden varalle kestävän kehityksen periaatteita mukaillen.

Ammatillisen koulutuksen ruotsin opetuksen näkökulmasta kestävä kehitys voi toteutua monin tavoin. 
Ekologinen: vältetään turhia monisteita, kielen opetuksessa voidaan hyödyntää koulutusteknologisia ratkaisuja ja verkko-opiskelua. Kieltä opitaan ryhmissä tutkimalla ja vuorovaikutuksen kautta. Kirjoja voidaan kierrättää, kun niitä käsitellään hyvin.
Taloudellinen: ekologisesti toteutettu opetus on myös taloudellista. Verkko-opiskelu vähentää myös kustannuksia. Opintokäynnit voidaan tehdä jalkaisin, pyörällä tai kimppakyydeillä.
Kulttuurinen: kielen opiskelu on samalla kulttuurin opiskelua ja kasvattaa opiskelijoita suvaitsevaisuuteen ja muiden kulttuurien hyväksymiseen ja kunnioittamiseen. Yhteistyö ruotsinkielisen koulun kanssa joko Suomessa tai naapurimaassa olisi hyvä keino kulttuurisen kestävän kehityksen edistämisessä.
Sosiaalinen: opiskelijoita kohdellaan arvostavasti ja tasa-vertaisesti sekä mahdollistetaan kaikkien osallistuminen kielen opiskeluun. Vaihtelevien opetus- ja arviointimenetelmien käyttö, esim. yhteistoiminnalliset ryhmätyömenetelmät, edistävät kestävän kehityksen sosiaalista osa-aluetta ja mahdollistavat jokaisen opiskelijan oppimisen.

-----
Lähteet:
Honkuri, M., Koivistoinen, A. Savolainen, S., Viljanmaa, T., Kurkela, L. & Koukkari, M. Ei vuosilukua. Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. www.amk.fi. Viitattu 1.2.2014.
Koulutuskuntayhtymä Lappia. Ei vuosilukua. Kestävä kehitys. www.kkylappia.fi/kek/Kestava kehitys. Viitattu 9.2.2014.
KTOL ry. 2005. Kestävän kehityksen peruselementit. Kulttuurinen kestävyys. Sosiaalinen kestävyys. http://www.ktolhanke.net/kestavakehitys/t.35.4.html. Viitattu 28.2.2014.
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kestävä kehitys. www.oamk.fi. Viitattu 1.2.2014.
Ympäristöministeriö 2013. Kestävä kehitys. Julkaistu 18.6.2013, päivitetty 2.1.2014. www.ym.fi. Viitattu 1.2.2014.