Näytetään tekstit, joissa on tunniste opetuksen suunnittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste opetuksen suunnittelu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

OPETUSHARJOITTELU - OPEOPISKELIJAN KOETINKIVI?

Ja niin tuli se aika, että opetusharjoittelu oli oikeasti edessä. Tutustumis- ja tutkimisvaiheessa koin innostusta. Mitä lähemmäs oma opetus tuli, sen todellisemmalta se tuntui. Erittäin hyvä oli päästä seuraamaan juuri sen ryhmän opetusta, johon olin itse menossa opettamaan. Ryhmä tuntui kovin pieneltä, 10 opiskelijaa, joista lopulta 9 tuli kurssilleni. Lisäksi aloin epäröimään, oliko sittenkään viisasta valita opintojakso Ruotsia lähihoitajille?! Miksen sittenkin valinnut jotain hoitoalaan liittyvää?

Jaoin opiskelijoille yhdellä seuraamiskerralla Alkukyselyn:


Nimi:                                                                              Ikä:
Asuinpaikka:

Täydennä lauseet

Olen aiemmalta koulutukseltani
  
Olen opiskellut ruotsia
  
Ruotsin opiskelu oli 
  
Vaikeinta minulle ruotsin opiskelussa oli
  
Helpointa minulle ruotsin opiskelussa oli
  
Opin kieltä parhaiten
  
Olen käyttänyt ruotsin kieltä aiemmin (missä ja milloin)
  
Odotan ruotsin opinnoilta nyt
  
Tähän voit kertoa, jos sinulla on jotain sellaista, josta opettajan olisi hyvä tietää:


Sain kaikilta vastaukset ja arveluni osoittautuivat todeksi, ruotsi oli opiskelijoista pelottavaa eikä siitä tainnut monellakaan olla kovin hyviä kokemuksia aiemmista opinnoista. Siinäpä haastetta kerrakseen! Hyödynsin Alkukyselystä saamaani tietoa ja aloin suunnitella opetuksestani monipuolista, harjoituspainotteista.

Ensimmäinen opetustuokio toteutettiin verkossa. Eläköön TVT! Eläköön eAPE-opintoni! Jess!

Tosin verkkoympäristö oli eri kuin mihin olin APE-opinnoissani tottunut. Pikakurssi juuri ennen opetuksen alkamista ja onnekseni sain oppilaitoksen IT-tuen mukaan seuraamaan ja jelppimään opetuksen aikana. Halusin nimittäin opetuksessani jakaa oiskelijat ryhmiin tutkimaan omia tehtäviään. Suht mukavasti se sujui IT-tuen avustuksella, aika vain tosin kului niin joutuisaan, että aivan yllätyin. Vaikka tuokio olisi voinut sujua teknisesti paremmin, niin tutorin antaman palautteen mukaan on hyvä, että opiskelijat näkevät, miten opettajat ja IT-tuki voivat auttaa toinen toistaan eikä avun pyytämiselle ole kynnystä.

Käsittelimme opintojakson tavoitteet, arviointikriteerit ja esittelin sisältöä. Tarkemmin perehdyimme tässä tuokiossa erilaisiin sanakirjoihin ja verkossa oleviin lähteisiin, joista voi hyödyntää sekä ruotsin opiskelussa että hoitotyössä.

Annoin lopuksi opiskelijoille 2 itsenäistä tehtävää:

1. etätehtävä: Sanastoharjoitus somea hyödyntäen
Kuuntele video ja etsi kaikki ihmisen terveyteen ja kehoon liittyvät suomen- ja ruotsinkieliset sanat. 
Tee sanoista kaksikielinen luettelo. Video
Palauta alustalle 9.3. klo 16 mennessä.

2. etätehtävä: Esittele itsesi ruotsiksi 
  • kuka olet, mitä opiskelet, mitä harrastat, perhe ym. (Jag heter… Jag studerar …Jag älskar att…Min familj består av… Min make/sambo/barn/son/dotter heter…)
  • vaihtoehdot:
  1. kirjallinen esittely 100-150 sanaa (Word, rtf, pdf)
  2. suullinen esittely (video) 2-3 minuuttia
  3. voit tehdä myös molemmat
  • palautus 9.3. klo 16 mennessä sähköpostilla opettajalle.

Lähiopetuksessa käytimme oppilaitoksen valitsemaa lähihoitajaopiskelijoille tarkoitettua ruotsin oppikirjaa, josta kopioin käsiteltävät kappaleet ja niihin liittyviä tehtäviä. Opiskelijat pääsivät siis harjoittamaan lukemista, kuuntelemista, kirjoittamista ja keskustelemista. Sanasto käsitteli tietysti hoitotyötä. Teimme myös toiminnallisia harjoituksia, kuten asiakaspalvelutilanne draaman keinoin, joten pelkäksi istumiseksi opiskelu ei mennyt. Vahingossa opetukseen tuli mukaan myös eriyttämistä siten, että kopioituja tehtäviä oli enemmän kuin ehdin antaa tehtäväksi paikan päällä, joten nopeimmat siirtyivät näihin tehtäviin omaa tahtiaan. 

Opettaminen tuntui alun jännityksen hävittyä mukavalta. Erityisen mukavaa oli nähdä opiskelijoiden paneutuminen ja innostus. Seuraamistani tunneista poiketen opiskelijoilla ei ollutkaan kiirettä pitää kahvitaukoa eikä lähteä syömään. Tunnollisesti he tekivät tehtäviä, joten lopulta minun piti huomauttaa tauosta ja ruokailuun lähtemisestä! Varmasti ruotsin opiskelu olikin erilaista ainakin hoitoyön teoriaopintoihin verrattuna. Toivon myös, että onnistuin tartuttamaan opiskelijoihin innostuksen ruotsia kohtaan, vaikka opintojakso kovin lyhyt olikin.

Opintojakson päätteeksi järjestin tentin, johon kuului kuuntelu, kirjoitustehtävä ja keskustelutehtävä. Kaikki läpäisivät kurssin!

Keräsin kaiken päätteeksi vielä Loppuarvioinnin:

Nimi:

Täydennä lauseet:
Opin tällä ruotsin opintojaksolla

Opittavaa jäi vielä

Opetuksessa toimivaa oli

Olisin kaivannut
  
Muuta sanottavaa
  
KIITOS VASTAUKSESTASI!

Loppuarvioinnin mukaan moni opiskelija koki oppineensa yllättävän paljon tällä lyhyellä kurssilla (verkko-opetuskerta, itsenäinen työskentely ja 3 lähiopetuspäivää). Opetuksesta sain mukavaa palautetta :)

Haastavinta opetusharjoittelussa oli opetuksen suunnittelu niin, että se palveli kaikkia sekä ajankäytön ennakointi. Erityisen kopin otin siitä, että aina opiskelijoille pitää antaa aikaraja, kun heidät ohjeistaa tekemään jotain tehtävää - vaikka se aikaraja ei pitäisikään paikkaansa. Huomaan, että niinhän minä itsekin töissä kaipaan aikarajoja ja deadlineja, mihin mennessä mikäkin tehtävä on tehtävä. Aikaa kun ei ole rajattomasti.

Yllätyin siitä, että eihän se opetusharjoittelu mikään koetinkivi ollutkaan. Upea oppimistilanne! Opeopiskelija saattaa kunnianhimossaan valita turhan laajan opintojakson ja käyttää opetuksen valmistamiseen yökaudet. Sattumalta tai ei, oma opetusharjoitteluni oli sopivan riittävä, se oli kokonaisuus, jonka aikana sain harjoitella opetuksen suunnittelua ja oppimisen arviointia sekä opettajana toimimista. Vähän voi todellakin olla enemmän :)

Nyt se on siis ohi ja todistuskin tuli postissa. 


Nähtäväksi jää, josko sittenkin tästä tytöstä joskus opettaja tulee. Nyt se ainakin on piirun verran lähempänä ja ammatillisista opettajaopinnoista ainakin sain huippueväät! Kiitos OAMK:n Amok, tutorini Maarit Räisänen ja muut ihanat innostavat opettajat sekä opetusharjoitteluohjaajani Tuovi!

P.S. Opetusharjoittelu ei ole opeopiskelijan koetinkivi, vaan ponnahduslauta. Sen aikana saa laittaa kaiken oppimansa oikeasti käyttöön!




sunnuntai 16. helmikuuta 2014

ERITYISKASVATUS

Osaamistavoitteet erityiskasvatuksen opintojaksolle olivat:

Opiskelija osaa kuvata, miten ammatillinen erityisopetus toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Hän osaa paikantaa ja soveltaa ammatillisessa koulutuksessa erityisopetuksen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Opiskelija osaa käyttää erityisopetuksen peruskäsitteitä tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa laatia ja toteuttaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) moniammatillisessa työryhmässä.

Erityiskasvatus-opintojakson ydinkysymykset olivat:

1. Miten ammatillinen erityisopetus toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?
2. Mitä laissa ja asetuksissa säädetään ammatillisesta erityisopetuksesta?
3. Miten erityisopetus järjestetään ammatillisessa koulutuksessa?
4. Mitä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tulee sisältää ja miten HOJKS-prosessi etenee?
5. Mitä tarkoittaa lukivaikeus? Miten ammatillinen opettaja voi tukea lukivaikeudesta kärsivää opiskelijaa?

Ydinkysymys 1 opiskeltiin itsenäisesti katsomalla video integraatiosta opetuksessa ja lukemalla johdanto sekä luvut 1 ja 2 teoksesta Pirttiniemi, P. (2006). Erityisopetus opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 
Oppimistehtävänä oli laatia miellekartta ja videotallenne, jossa pohdittiin seuraavia kysymyksiä:
  • Mitä integraatio oppilaitoksissa tarkoittaa?
  • Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sillä on?
  • Miten integraatio muuttaa opettajan työnkuvaa?
  • Mitä mahdollisuuksia ja haasteita näet integraatiosta omalla ammattialallasi?
  • Palautteesi tehtävästä
Tein oman miellekarttani Mindjetin avulla (kuva alla) ja avaan sitä videotallenteessa.




Yhteenvetoni ydinkysymysten 2-5 verkkokeskustelusta:

Ydinkysymyksessä 2 keskusteltiin siitä, mitä laeissa ja asetuksissa säädetään ammatillisesta erityiskoulutuksesta. Eri lait ohjaavat opiskelijan oikeutta saada opetusta ja niiden perusteella opiskelija saa tiettyjä etuuksia ja tukia. HOJKS on myös säädetty laissa. Lait toimivat ohjenuorana, minkä perusteella opiskelijan asema opetuksessa turvataan.  Ydinkysymyksessä 3 keskusteltiin erityistarpeiden tunnistamisesta ja huomioimisessa ammatillisessa opetuksessa. Erityistarpeiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen erityisen tuen keinoin on ensiarvoisen tärkeää. Keskustelussa nousi esille kuitenkin käytännön vaikeus opettajan työssä, kun opetusryhmät ovat suuria eikä opettajalla välttämättä ole ammattitaitoa erityisen tuen tarpeita tunnistaa. Erityisopetuksen eri muodot ovat periaatteessa hyviä ja kannatettavia, mutta jälleen opettajan resurssit voivat olla puutteellisia. Keskustelussa kannettiin myös huolta esim. integroidun opetuksen vaikutuksista niihin opiskelijoihin, jotka eivät tarvitse erityistä tukea. Toisaalta integroidun opetuksen hyödyt voivat olla haittoja suuremmat, koska opiskelumenestys on yleensä parempi ja suvaitsevaisuus ja tasa-arvo lisääntyvät.

Ydinkysymyksessä 4 keskusteltiin HOJKS:n tehtävistä ja tavoitteista ammatillisessa koulutuksessa. Esimerkki-HOJKS koettiin ylimalkaiseksi ja kevyesti toteutetuksi, minkä perusteella olisi vaikea päätellä, millaista tukea opiskelija oikeasti tarvitsee. HOJKS-prosessimalleista useampi sai kiitosta ja eri malleissa oli omat hyvät puolensa. Suosituin malli taisi olla Jamk:n malli. Tärkeänä pidettiin eri toimenpiteiden aikataulutusta ja opiskelijan näkökulman huomioonottamista. Ydinkysymyksessä 5 keskusteltiin lukivaikeuden tunnistamisesta ja erilaisista keinoista ja menetelmistä tukea opiskelijaa, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuden tunnistaminen on tärkeää, koska sillä on hoitamattomana usein vahingolliset ja kauaskantoiset vaikutukset nuoren elämään.

Lisäksi ydinkysymykseen 5 liittyen listasin, miten esimerkiksi oman alani opetuksessa voin ottaa huomioon lukivaikeuksisen opiskelijan:

Opetuksen yhteydessä voin käyttää seuraavia menetelmiä lukivaikeuksisen opiskelijan auttamiseksi:
- keskustellaan opiskelijan kanssa
- opetetaan opiskelutekniikkaa
- moniaistikanavainen opetus (esim. sekä kirjoitettu että ääneen puhuttu)
- annetaan lisäaikaa
- käytetään apuvälineitä (esim. äänikirjat, oppitunnin nauhoittaminen)
- käytetään isoa fonttikokoa
- taululle kirjoittaminen ja puhuminen eri aikaan
- ei liikaa muistettavaa kerralla, asiat pilkotaan pienempiin osiin
- annetaan  mahdollisuus suullisiin tai osittain suullisiin tentteihin
- ei sakoteta lukivirheistä
- sijoitetaan  teksti sivulle harvennettuna
- selitetään termit ja annetaan sanasto
- käytetään ranskalaisia viivoja tai ydinasialistoja yhtenäisten tekstien sijasta
- käytetään diagrammeja ja kuvia tekstien sijasta
- käytetään värillistä paperia valkoisen sijasta

En ole juurikaan toiminut opettajana, joten en ole käyttänyt erityisiä menetelmiä lukivaikeuksia ajatellen. Viittomakieltä opettaessani opetukseni oli kyllä moniaistikanavaista. Koen omat mahdollisuuteni tukea lukivaikeuksista opiskelijaa hyvinä. Lukivaikeuksista opiskelijaa auttava ja tukeva opetus soveltuu kaikille, joten lukivaikeuksiselle opiskelijalle ei tarvitse tehdä erillistä omaa materiaalia tai käyttää vain hänelle suunnattuja keinoja.

Integroidun opetuksen vuoksi myös ammatillisessa koulutuksessa opiskelijaryhmät ovat hyvin heterogeenisiä ja mukana on opiskelijoita, jotka tarvitsevat opiskelussaan ja työllistymisessään erityistä tukea. Koen tämän haasteellisena erityisesti siksi, että en ole vielä toiminut ammatillisena opettajana. Käytännössä kaikki erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ei välttämättä ole tunnistettu opiskelun alkaessa. Vaikka erityisen tuen tarve olisikin tunnistettu, haasteena voi olla opettajan kyvyt ja taidot ottaa nämä tarpeet huomioon ja muokata opetus- ja arviointimenetelmiä niiden mukaisesti. Kehittämisen paikkana näkisin yhteistyön ja tiimiopettajuuden lisäämisen. Neljä silmää ja kaksi korvaa havainnoi paremmin ja yhdessä toisen opettajan kanssa ideoita syntyy enemmän ja opetuskin lienee laadukkaampaa toinen toistaan tukien.

Etsiessäni tässä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilta opintojakson oppimateriaalina ollutta HOJKS-prosessimallia en löytänyt sitä, mutta sen sijaan löysin Turun ammatti-instituutin Erityisopetuksen käsikirjan, josta uskon olevan tulevaisuudessa minulle hyötyä. Samalla etsintämatkalla eteeni osui Ryhmäyttämisopas ja Onnistunut opetus - menetelmien kartoitus. Ryhmäytymisen merkitys avautui minulle jo APE I-opintojen aikana. On ensiarvoisen tärkeää, että niin opettaja kuin opiskelijat tuntevat toinen toisensa muutenkin kuin vain nimeltä. Uskon, että opetuksen ja arvioinnin suunnittelu on silloin paljon helpompaa. Viimeksi mainittu opas sisältää ryhmäytymisideoiden lisäksi erilaisten opetusmenetelmien esittelyä.

Nyt huomaan, että tämä musta teksti valkoisella pohjalla ei olekaan niin esteetön kuin luulin. Lukivaikeuksiselle ihmiselle kontrasti voi olla liian suuri. Mikä olisi parempi väriyhdistelmä?

-----
Lähteet:
Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Ei vuosilukua. Integraatio. http://vimeo.com/5057865. Viitattu 26.1.2014.
Erilaisten oppijoiden liitto ry. Ei vuosilukua. Miten huomioida lukivaikeus opetustilanteessa? http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=132. Viitattu 16.2.2014.
Honkanen, E., Pynnönen, P. & Raudasoja, A. 2012. Onnistunut opetus - mentelmien kartoitus. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu. http://www.bovallius.fi/c/document_library/get_file?uuid=7a6398d0-7f20-4a52-939d-746ddddb1c9c&groupId=10238. Viitattu 1.3.2014.
MAST. Ei vuosilukua. Ryhmäyttämisopas. Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto. http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf. Viitattu 1.3.2014.
Paloneva, M-S. 2008. Ideoita siitä, mitä voin tehdä sovittaakseni opetukseni ja oppi-materiaalin luki/oppimisvaikeuksisille oppijoille – ja samalla kaikille oppilailleni. http://datero.fi/materiaali/OPETUS_JA_MATERIAALI_DYSLEKTIKOLLE.pdf. Viitattu 16.2.2014.
Pirttiniemi, P. (2006). Erityisopetus opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylän ammatti-korkeakoulu.
Turun ammatti-instituutti. 2010. Erityisopetuksen käsikirja. http://www.mastohjaus.fi/pdf/Turun_ammatti-instituutin_erityisopetuksen_kasikirja.pdf. Viitattu 1.3.2014.


keskiviikko 12. helmikuuta 2014

TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS-OPINTOJAKSON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Suunnitteluvaihe

Tuunarit-ryhmämme kokoontui tarpeen mukaan AC-kokouksiin, joista kirjoitettiin muistiot. Suunnittelutyökaluna käytimme Google Drivea. Tiettyyn päivään mennessä jokainen ryhmän jäsen kirjoitti sinne työelämälähtöisyyteen liittyviä asioita. Olimme listanneet sinne teemamme ydinkysymykset:

1. Mitä työelämälähtöisyys tarkoittaa?
2. Mitä ja millaisia ovat työelämälähtöiset oppimisympäristöt?
3. Miten työelämälähtöistä oppimista ohjataan?
4. Miten ammatillinen opettaja pitää yllä ja kehittää omaa työelämäosaamistaan?

Jokainen tutki siis itsekseen näitä ydinkysymyksiä ja etsi niihin liittyvää materiaalia. Ryhmän voima ja etu tuleekin erityisesti esille tällaisessa työskentelyssä, koska minulla ei esimerkiksi ollut itsellä minkäänlaista kokemusta työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä, mutta jollakin toisella ryhmän jäsenistä oli. Esimerkkejä : Oulu Game Lab ja Demola.

Kun materiaalia oli kerääntynyt, keskustelimme siitä AC-istunnossa. Pohdimme sopivia opetus- ja arviointimenetelmiä kuhunkin ydinkysymykseen liittyen. Palaset loksahtelivat paikoilleen ja työnjakokin tuntui luonnolliselta. Koska ydinkysymyksiä oli neljä ja meitä ryhmäläisiä neljä, niin jokaiselle tuli yksi. Tästä eteenpäin opetuksen suunnittelu sujui taas yksintyöskentelynä, jotenkin tuntui luonnolliselta kantaa vastuu omasta osa-alueesta. Toisaalta joiltakin osin yhdessä suunnittelu ja toteuttaminen olisi voinut tehdä opintojaksosta vielä paremman.


Opetuksen toteutus

Ensimmäinen osa-alue opetuksesta (ydinkysymys 1) toteutettiin ennakkotehtävänä Google Forms:ssa ja sitä varten opiskelijoille annettiin luettavaksi neljä artikkelia (amkin jatkotutkinto, amkin työelämälähtöisyyden kehittäminen, yritysyhteistyö ja opinto-opas). Työelämälähtöisyyskäsite ei ole yksiselitteinen, joten myös keskustelu tästä olisi toiminut. Myöhemmin tästä keskusteltiinkin ja esiin tulivat ainakin käsitteet työelämäläheisyys ja työelämäyhteistyö.

Toisen ydinsisällön opettamiseen käytettiin virtuaalilähiopetusta AC:ssa. Kolmannen ydinsisällön oppimiseksi laadittiin ennakkotehtävä, joka piti palauttaa virtuaali-istuntoon mennessä. Istunnossa sitten käsiteltiin tätä ennakkotehtävää.

Minulle tuli neljäs ydinkysymys ja sen opetusmenetelmäksi sovittiin verkkokeskustelu. Itse olin ajatellut Optimaa, koska olen tässä samaan aikaan tehnyt kuntoutustieteen opintoja, jonka kahdella opintojaksolla verkkokeskustelussa käytettiin Optimaa ja mielestäni se oli ihan toimiva. Optima oli kuitenkin osalle ryhmästämme kuin punainen vaate, niin päädyimme Facebookiin, jonne tämä toinen eAPE-ryhmä oli perustanut yhteisen ryhmäsivun. Pohdimme sitä, että suostuvatko kaikki opiskelijat käyttämään Facebookia ja voiko sitä edes vaatia. Keskustelulle on kuitenkin hankala keksiä korvaavaa tehtävää, joten toivoimme parasta. Päätimme ratkaista ongelman sellaisen esiin tullessa, mutta loppujen lopuksi kaikki opiskelijat liittyivät ryhmään ja keskustelu siellä onnistui hyvin.

Mielestäni opetusmenetelmävalintamme olivat onnistuneet. Virtuaali-istunnossa oli hyvää, että siellä katsottiin esimerkkivideo työelämälähtöisestä oppimisympäristöstä: Demola in a nutshell . Toisaalta virtuaali-istunto oli muuten lähes opettajan yksinpuhelua, joten opiskelijoiden aktivointi olisi ollut hyvä. Esimerkiksi keskustelu videosta olisi varmasti toiminut hyvin. Kolmanteen ydinkysymykseen liittyneen ennakkotehtävän käsittely virtuaali-istunnossa oli sekin enimmäkseen opettajan yksinpuhelua. Eri koulutusalojen edustajat olisivat vaikka voineet keskustella omista havainnoistaan työelämälähtöisen oppimisen ohjaamisesta.

Verkkokeskustelu Facebookissa

Minun ohjaama verkkokeskusteluvaihe ammatillisen opettajan työelämäosaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä alkoi tämän istunnon jälkeen. Olin valinnut keskusteluun kolme teemaa: asennoituminen, työelämäjaksot ja muut keinot. Mielestäni neljä päivää on riittävä aika keskustella yhdestä teemasta, koska Facebookissa keskustelu on nopeaa ja useimmat ideat tulevat alussa. Tällöin on turha venyttää keskusteluaikaa, ei se ainakaan keskustelun laatua ja määrää lisää.

Asennoitumiseen liittyvän verkkokeskustelun herättäjänä toimivat lausahdukset:
“Ne, jotka osaa, tekee. Ne, jotka ei osaa, opettaa.”
“Kyllä te sitten siellä työelämässä opitte.”
“Joissakin työpaikoissa kyllä tehdään niin kuin on viimeiset 20 vuotta tehty.”

Näitä lausahduksia olen itse kuullut aikoinaan sairaanhoitajaksi opiskellessani, työharjoittelussa ja myöhemmin työelämässä.

Opettajien työelämäjaksoihin liittyvästä materiaalista löytyi mielenkiintoisia lainauksia:
"sain tehdä konkreettista työtä, joka oli hieno kokemus. Samalla päivittyivät omat käytännön tietoni. Olen ollut 20 vuotta opettajan työssä ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin tutustumaan opettamani alan työelämään”
“samaistuin opiskelijan työssäoppimisjaksoon; näin ja koin miten opiskelija otetaan vastaan yrityksessä, miten häntä ohjataan, kuinka paljon häneltä vaaditaan osaamista ja työtä. Näin oman ammattitaidon riittävyyden “oikeassa työelämässä” ja harjaannuin työelämän hektiseen työtahtiin”
“vaikka kuinka on seuraavinaan aktiivisesti kehitystä ja tapahtumia työelämässä oppilaitoksen ulkopuolella, niin aina tapahtuu paljon, joka jää näkemättä”
(Pohjois-Karjalan Kauppakamari. 2010, s. 17).


Lopuksi tein verkkokeskustelusta yhteenvedon:

Teema 1.  Asennoituminen työelämäosaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Työelämälähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa ei tarkoita vain työelämän edustajien ja oppilaitosten yhteistyötä. Se tarkoittaa perusasennetta alati muuttuvassa yhteiskunnassa, jolloin on seurattava puolin ja toisin tilannetta ja reagoitava monenlaisiin tilanteisiin. Työelämälähtöisyys ammatillisen opettajan ydinosaamisalueena haastaa ammatillisen opettajan olemaan jatkuvasti valppaana ja aktiivisena niin koulutuksen kuin työelämänkin suhteen. Eli asenne on kaiken A ja O. Ammatillisen opettajan tulee myös osata integroida työelämätuntemus opetukseensa ja opiskelijaohjaukseensa.


Teema 2. Opettajien työelämäjaksot.

Työelämäjaksot ovat kannatettavia ja niiden pitäisi kuulua opettajan työhön säännöllisin väliajoin. Haasteita aiheuttavat mm. rahoitus, sopivat työelämäjaksojen paikat ja aikataulu. Yrityksen pitäisi myös hyötyä opettajan työpanoksesta. Työelämäjaksot eivät palvele vain opettajan substanssitiedon päivittäjänä ja ylläpitäjänä, vaan niiden kautta luodaan yhteyksiä ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää opiskelijoiden työssäoppimisessa ja työelämään saattamisessa. Opettajan toiminta yrittäjänä on lisäksi suositeltava vaihtoehto.


Teema 3. Millä muilla tavoilla ammatillinen opettaja pitää yllä tai kehittää työelämäosaamistaan? Mitä itse aiot tehdä?

  •        työelämän edustajien asiantuntijavierailut ja luennot oppilaitoksissa
  •        yhteistyöprojektit yritysten kanssa, oppilas-yritysyhteistyön ohjaaminen
  •        osa-aikainen opettajuus ja osa-aikainen työelämätyö
  •        oman alan koulutuksiin osallistuminen, oman alan harrastuneisuus
  •        oman alan kehityksen seuraaminen, tutkimusten lukeminen
  •        opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaaminen
  •        työelämäverkostot, verkostoituminen
  •        työelämämentori
  •        täydennyskoulutus
  •        asiantuntijoiden työn seuraaminen
  •        yrittäjyys


Erään opiskelijan erinomainen tiivistelmä koko verkkokeskustelusta:
  1.  henkilökohtainen kiinnostus ja halu pitää työelämäosaamistaan yllä
  2.  aktiivinen tiedonkerääjä, -hakija oman alansa saralla
  3.  työnantaja tukee esim. opettajan työelämäjaksoja järjestämällä / tukemalla niihin  hankkiutumista
  4.  koulun ja työelämän yhteistyö: vierailut yritysmaailmaan, yritysmaailmasta vierailevia  luennoitsijoita oppilaitokseen

Seurasin Optimasta, moniko kävi lukemassa tekemäni tiivistelmän: 10 opiskelijaa 24:stä. Mitä tästä pitäisi päätellä?


Oppimisen varmistaminen

Oppimisen varmistamisen olimme suunnitelleet näin:

Ydinsisältö 1: Oppimistehtävä ja palaute
Ydinsisältö 2: Sisällön voi kerrata tallenteen avulla, materiaali tallennetaan Optimaan. Opetukseen sisältyy keskusteluosio.
Ydinsisältö 3: Tehtävien vastaukset ja koonti ovat nähtävissä Optimassa. Muistutus lähetetään niille, jotka eivät ole määräaikaan mennessä vastanneet.
Ydinsisältö 4: Verkkokeskustelun vaihtoehtona essee. Muistutus kaikille teemakeskustelun alkaessa ja vaihtuessa. Keskustelun päätteeksi yhteenveto ja palaute.

Ennakkotehtävien ja verkkokeskustelun perusteella sanoisin, että opiskelijat sisäistivät teemamme aihealueet erittäin hyvin.

Vertaispalaute

Pyysimme opintojaksostamme vertaispalautetta, jonka toteutimme Google Forms:lla (minä sain kunnian laatia lomakkeen ja sitä kautta sain jälleen mainion oppimiskokemuksen koulutusteknologiaan liittyen). Saimme palautetta 17 henkilöltä ja se oli pääosin myönteistä. Eniten kehitettävää oli lähiopetuksen pedagogisissa ratkaisuissa. Opiskelijat ovat yksilöitä, jonkun mielestä opintojaksomme oli kevyt, toisen mielestä opintojakso oli hyvä kokonaisuus ja ajatuksia herättelevä. Alla kuva verkkokeskustelua koskevasta palautteesta:


-----
Lähteet:
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto, toteutuksia ja kokemuksia (HAMKin e-julkaisuja 2/2006). http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMKJulkisetDokumentit/Yleisopalvelut/Julkaisupalvelut/Kirjat/Tutkimus-%20ja%20kehitysty%C3%B6/Ammattikorkeakoulun_jatkotutkinto_toteutuksia_ja_kokemuk.pdf Viitattu 14.1.2014.
Demola. http://www.demola.fi/. Viitattu 12.2.2014.
Demola in a nutshell. http://www.youtube.com/watch?v=sTNGHarMRdI. Viitattu 12.2.2014.
Javanainen, S., Lampinen, M. & Näkki, J. 2012. Yritysyhteistyö ja työssäoppimisen kehittäminen. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/49122/Javanainen_Sari%20Lampinen_Merja%20Nakki_Jukka.pdf.pdf?sequence=1. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. 2013. Opinto-opas 2013–2014. http://www.oamk.fi/amok/docs/opiskelijalle/amok_opinto-opas_2013-2014.pdf. Viitattu 12.2.2014.
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Oulu Game Lab. http://www.oamk.fi/oulugamelab/. Viitattu 12.2.2014.
Pohjois-Karjalan Kauppakamari. 2010. Opettajat toisissa töissä - yritykset opetuksessa. Opas opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen sekä yritysten ja koulumaailman yhteistyön tiivistämiseen. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalaan työyhteisöistä -hanke. ISBN 978-952-99992-3-1 (PDF). Joensuu.
Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009. Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöi-syyden kehittäminen. http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf. Viitattu 14.1.2014.



perjantai 1. marraskuuta 2013

TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ OPPIMINEN

Tänään olin valmiiksi hieman hermostunut ja jännittynyt. Syynä oli ehkä virtuaali-istunnon sujumisen jännittämistä enemmän aamupäivällä pitämäni ”luento” omasta työstäni Rovala-opiston viittomakielenohjaaja-opiskelijoille. En ehtinyt kovin hyvin valmistella sitä esitystä ja tekemäni pp oli lähinnä kahden järjestön kotisivuilta leikkaa-liimaa-tekniikalla toteutettu kooste. Esitykseni aikana huomasin tarkkailevani itseäni kovasti: miten aktivoin opiskelijoilta, millaisia käytännön esimerkkejä kerron jne. Sinänsä tämä itsetarkkailu huvitti minua ja ihan hyödyllistähän se onkin. APE-opinnot alkavat toimia? J Toisaalta, alun yksinpuheluni aikana koin takautuman vuosien takaisesta opetuksesta, jolloin puhuin varmaan tosi monotonisesti ja rauhallisesti, minkä jälkeen satuin kuulemaan opiskelijoiden arvostelua nukuttavasta ja tylsästä tyylistäni. Varmaan se oli aiheellista, mutta tämä ”peikko” on ehkä hillinnyt halujani alkaa opettajaksi. APE-opintojen aikana olen huomannut, että olen saanut sitä evästä, jota olin kaivannutkin, eli oppia oppimisesta ja opettamisesta. Mutta nyt varsinaiseen asiaan eli päivän teemoihin.


Mitä on tutkiva ja kehittävä oppiminen?

Olin etukäteen katsastanut Optimassa olevat materiaalit enkä ymmärtänyt sinisten Tutkivan oppimisen mallista mitään. Sannan opetus oli kuitenkin selkeä ja malli avautui itse istunnossa hyvin. Opetusmenetelmänä oli Ongelmaperustainen oppiminen ja aluksi pohdimme isossa ryhmässä teemaa Työelämälähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa. Saimme ideoida siihen liittyviä kysymyksiä. Sanna-opettajan positiivinen palaute ja innostaminen toteutui hyvin. Mielestäni opettajana pitäisikin muistaa kannustaa kaikkia opiskelijoita tasapuolisesti ja vuorollaan. Vaikka opiskelija ei vastaisikaan oikein tai juuri sitä, mitä olisi tarkoitus, rakentavaa palautetta pitäisi aina antaa. Minusta on ikävää, jos opettaja suosii tiettyjä opiskelijoita. On opettajan ammattitaitoa, että saa ne hiljaisemmatkin ja aremmat opiskelijat osallistumaan opetukseen.

Ilmeisesti kaikki olivat olleet siinä käsityksessä, että opetusaika on 35 minuuttia. Niin olin minäkin. Viime kerralla sopimamme opetusaika koski kuitenkin virtuaali-istuntoja APE 8 ja 9. Eikös tämä ole oppimisen perusasia, että viimeksi käsitelty asia jää mieleen? Nyt huomasin, että olen orientoitunut APE 8-virtuaali-istuntoon ikään kuin se toteutettaisiin tiimiopettajuutena. Onneksi tässä vaiheessa huomasin asian oikean tolan ja ehdin muuttaa orientoitumistani.

Tästä opetusaika-kömmähdyksestä johtuen koko päivän aikataulut menivät sekaisin. Sinänsä oli mukava olla välillä koko porukalla koolla ja nähdä erilaisia opetustyylejä. Tiimiopettajuuden aikana muiden piti sulkea kamerat, mikä tuntui minusta mukavalta, kun en koskaan saa omaa kuvaani näkyviin. En siis saanut tälläkään kerralla, mutta eipä ollut muillakaan naama näkyvillä toisen ryhmän opetuksen aikana. Se ettei näe kaikkien kasvoja on hankalaa opettajan kannalta. Itse ainakin siirrän katsettani ja pyrin katsekontaktiin opiskelijoiden kanssa, siis yleensä muualla, AC:ssä se ei nyt ole oikein onnistunut…

Lyhyessä ajassa ongelmaperustainen työskentely, jossa ensin ideoitiin koko ryhmän kesken, breakouteissa toteutettiin jatkotyöskentely ja yhteenveto tehtiin lopulta koko ryhmässä toimi mielestäni esimerkinomaisesti. Enemmän aikaahan tällainen työskentely vaatisi. Sinänsä työskentelytapa oli hyödyntämisen arvoinen jatkossa omassa työssäni.

Tätä kirjoittaessani hoksaan, että tähän opetukseen liittyi jälkitehtäväkin, hupsista…


Miten opetusta suunnitellaan? Konkreettinen esimerkki alaltasi.

Opetuksen suunnitteluun liittyvän etukäteistehtävän olin ehtinyt tehdä melkein kokonaan. Koin, että se ei ollut kuitenkaan helppoa ja olisin kaivannut teoriatietoa opetuksen suunnittelusta. Virtuaali-istunnossa sain tietää, että samana päivänä oli vielä lähetetty sähköpostia opetuksen suunnittelusta. Minulla ei kuitenkaan yleensä ole enää samana päivänä aikaa lukea yksityissähköpostiani, kun olen töissä. Siksi koin, että olin vähän pihalla opetuksen aikana ja eritoten breakouteissa.

Tästä sessiosta opin, että tiimiopettajuus edellyttää, että opettajat ovat selvillä aiheesta ja hallitsevat sen. Sinisten opetuksessa kävi niin, että yhdelläei toiminut mikki, mutta ryhmän kaksi muuta jäsentä pystyivät ottamaan kopin ja jatkamaan opetusta. Opetuksen suunnittelu on siis aihe, joka vaatii minulta lisäopiskelua. Ehkä se onkin sellainen alue, jota oppii parhaiten tekemällä.


Mitä ydinainesanalyysi tarkoittaa?

Ydinainesanalyysi oli meidän ryhmän aihe. Etukäteistehtävänä olimme antaneet katsottavaksi pätkä videosta, jossa käsiteltiin ydinainesanalyysiä. Minä luennoin aluksi kertauksenomaisesti, jotta kaikki pääsisivät kärrylle, jos joku ei ollut etukäteistehtävää tehnyt. Työnjakomme oli sellainen, että ryhmämme kahden muun jäsenen oli tarkoitus vetää harjoitustehtävät, joissa piti tehdä ydinainesanalyysi kahdesta meidän opintoihin kuuluvasta vapaasti valittavasta opintojaksosta. Siksi oli hieman huvittavaa seurata keskustelua, jossa ihmeteltiin tuntijakoja ym. Keskustelu oli suhteellisen vilkasta ja melko hyvin sieltä se ydinaineskin erottui. Ydinainesanalyysiinhän kuuluu, että pohditaan myös täydentävää tietämystä ja erityistietämystä. Toisaalta keskustelussa mentiin välillä sivuraiteille ja alettiin pohtia opetusmenetelmiä, mitä ydinainesanalyysi ei käsittääkseni ole. Ensin pitää miettiä, mitä opintojaksolla pitää opiskella ja vasta sen jälkeen tulee opetusmenetelmän valintaa sun muuta.

Tällaisen keskustelutehtävän, tässä tapauksessa kalamaljan, ohjaaminen ei ole kovin helppoa. Kalamalja onkin vaativa menetelmä. Opettajan pitää pitää ohjat käsissä ja tarvittaessa esittää ohjaavia kysymyksiä, jotta ryhmä keskustelee aiheesta eikä sen vierestä. Hyvää oli tarkkailijoiden tehtävä tehdä muistiinpanoja. Hyviä huomioita he olivatkin tehneet. Tuntuu melkein siltä, että tarkkailijat löysivät ydinaineksen paremmin kuin varsinaiset keskustelijat. Toisaalta tarkkailijoiden olisi voinut antaa liittyä keskusteluun sen loppuvaiheessa. Ehkä ydinainesanalyysi olisi sillä tavoin onnistunut paremmin.


Mikä on henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)?

Vihreän ryhmän etukäteistehtävänä oli tutustua Kyvyt.fi:hin. Palvelu tuntuu toisaalta hyvältä idealta, koska sinne voi mm. tallettaa omia töitään ja CV:n sekä verkostoitua. Se ei ole kuitenkaan saanut tuulta siipiensä alle, joten se ei oikein vastaa silloin tarkoitustaan. Sosiaalista mediaa tuntuu tulevan nykypäivänä joka tuutista, joten tämä tuntuu ehkä turhalta lisältä ja enemmänkin rasitteelta. Oli kuitenkin hyvä tutustua siihen.


Opettajana voisi olla hyvä idea tutustuttaa opiskelijat heti opintojen alussa johonkin tällaiseen palveluun. Tai ainakin kannustaa opiskelijoita keräämään omaa portfoliotaan. Opintojen päättyessä opiskelijoilla olisi valmiina hyvä paketti, jonka kanssa voi lähteä kolkuttelemaan työnantajien ovia.