TYÖPAJA 2. IMPROVISAATIO JA TARINANKERRONTA

Improvisaation pedagogisina perusteluina toimivat rutiinien rikkominen ja jään särkeminen sekä tutustuminen ja läsnäolon harjoitteleminen. Tätä draaman lajia voi tehdä pareittain tai ryhmissä. Improvisaatio ei ole vitsien kertomista, hauskuuden keksimistä ja toisten naurattamista, vaan se on heittäytymistä ja juuri käsillä olevassa hetkessä elämistä. Turha ajattelu ja analysointi haittaavat improvisointia. Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta esiintymisestä tai näyttelemisestä. Ohjaajan tehtävänä on johdatella ja ohjeistaa, seurata ryhmän toimintaa ja motivoida harjoituksiin.

Itse luulin ehkä etukäteen, että improvisaatio on jotain vaikeaa ja edellyttää osaamista. Yllätyin iloisesti, että improvisaatioharjoitukset olivat mukavia ja sinänsä helppoja. Niissäkään ei ole oikeaa ja väärää, vaan jokainen osallistuja tuo kuhunkin harjoitukseen oman panoksensa ja lopputulos on osallistujiensa näköinen. Toisessa ryhmässä lopputulos on aina erilainen eikä se tee siitä huonompaa tai parempaa.

Tarinankerronta on nimensä mukaisesti tarinan kertomista. Tarina syntyy ja etenee juuri siinä tilanteessa ryhmäläisten antaman panoksen mukaisesti. Ohjaajan on syytä tietää satukaava ja avata se ryhmälle. Tarina voi olla lyhytkin, kunhan se sisältää kaavan osaset. Improvisointi ja tarinankerronta ovat tärkeitä menetelmiä, jotta opitaan toimimaan ryhmässä.

Voisin hyvin käyttää molempia menetelmiä omassa opetuksessani. Improvisaatioharjoitukset toimivat hyvin jäänsärkemisessä ja virittäytymisessä. Tarinankerronta kehittää ryhmän yhteistyötä ja toisen huomioonottamista. Keskittyminen käsillä olevaan hetkeen, yhteistyö ja toinen huomioon ottaminen ovat tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja.

Esittelen alla muutamia improvisaatio- ja tarinankerrontaharjoituksia:

1. Laskuharjoitus 1-2-3

• parin kanssa luetellaan vuorotellen 1-2-3
• kun 1-2-3 sujuu, vaihdetaan esim. luvun 2 paikalle käsien taputus yhteen
• tätä voi vielä vaikeuttaa vaihtamalla luvun 3 paikalle jonkun muun liikkeen
• hyvä keskittymisharjoitus

2. Oraakkeli

• ryhmällä on ”yhteinen pää”, joka pyrkii puhumaan yhtä aikaa samaa asiaa
• voi antaa aiheen, josta oraakkeli sanoo sanansensa
• kehittää yhteistyötä

3. Sana-assosiaatio

• ringissä, ohjaaja aloittaa
• tarkoituksena, että assosiointi palautuu alkupisteeseen
• ohjaaja näkee, milloin assosiointi riittävää ja vaihtaa aihetta
• tavoitteena nopeus ja päästä pois pään sisältä, ei saa ajatella liikaa, vaan on sanottava ensimmäinen mieleen tuleva asia

4. Swish – poing – pang tai Formula

• ringissä laitetaan liikkeelle näkymätön viesti pallo tms. ympyrässä vieruskaverille, samalla sanotaan ääneen swish, poing tai pang
• Formulassa kuvitellaan auton etenemistä, jolloin äänimerkit ovat uii – iii – mitä tahansa esim. brhum, grhäm (”kräsähdys”)

- swish / uii = viesti tai pallo menee eteenpäin seuraavalle

- poing / iii = seis, viesti palautuu edelliselle

- pang / grhäm = viesti menee ympyrän poikki sille, jota osoitetaan

• toimii jäänsärkijänä, keskittymisharjoituksena, taukoharjoituksena

5. Robotti, joka voi tehdä mitä tahansa

• toimitaan pareittain, joista toinen on robotti ja toinen ohjaaja
• liikutaan tilassa niin, että ei törmäillä mihinkään
• ohjaaja tekee robotin selkään merkin, joka aiheuttaa jonkun toiminnon, robotti saa itse keksiä minkä
• harjoitellaan tarjousta ja hyväksymistä
• alitajunta antaa käyttäytymismalleja, vaikka ohjeessa ei mainittaisikaan

6. Statusharjoitus

• ala- ja ylästatus
• tikapuut
• työyhteisön status
• tämän harjoituksen avulla tarkoitus pohtia, millaisia sanattomia keinoja liittyy ylä- ja alastatukseen

7. Tarinankerronta

• dramaturgian rakenne, saturakenne
• sana kerrallaan eteneminen ryhmässä: oraakkeli, tuomari
• tavoitteena opettaa paremmaksi ryhmätyöskentelyssä

Satukaava:

1. Nimi – Tarinan nimi
2. Alusta – Olipa kerran…
3. Rutiini – Joka päivä…
4. Rutiinin rikkominen – Kunnes eräänä päivänä…
5. Reagointi – Siitä seurasi, että…
6. Ratkaisu / Lopetus – Siitä päivästä lähtien…

Syitä, miksi yhteinen tarinankerronta ei toimi:

• tyrmäys
• ryhmän koko
• selkeä ilmaisu
• ei kuunnella toista
• ei muista
• ei päätetä
• jarruttelu
• ajatellaan liikaa eteenpäin
• monimutkaisuus rikkoo rakenteen

-------------------------

Lähde:

Länsitie, Janne. 2014. Draamapedagogiikan työpajat 5.-6.6.2014. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.