Henkilökemia ei ole orgaanista kemiaa, vaan kokemus kahden henkilön välillä tapahtuvasta tilanteesta. Tilanteeseen vaikuttavat kunkin henkilön ajatukset, tunteet, ennakkokäsitykset ja mielikuvat toisesta henkilöstä. Useimmat työpaikan ongelmat johtuvat huonosta henkilökemiasta, jolloin kokemus henkilöiden välisestä yhteistyöstä on negatiivinen. (Dunderfelt 1998: 11–14.) Hyvä henkilökemia on sanallisten ja sanattomien viestien harmoniaa, jolloin voi kokea toisen henkilön olevan samalla aaltopituudella. Vuorovaikutus etenee ilman suurempia ongelmia. (Räisänen, 2014.)
Minulla on muutamia sellaisia kokemuksia entisistä ja nykyisistä työtovereista, että ensimmäinen vaikutelma tai ennakkokäsitys toisesta henkilöstä on saattanut olla negatiivinen, olen esimerkiksi kokenut toisen henkilön jollakin lailla pelottavana. Yhteistyö ja työnteko ovat kuitenkin sujuneet loistavasti. Olen toisaalta hämmästellyt omia reaktioitani, mutta toisaalta alkanut yhä enemmän luottaa siihen, että ensivaikutelman ei pidä antaa häiritä. Hyvä henkilökemia on mielestäni sitä, että yhdessä työskennellessä voi kokea jonkinlaisen flow’n ja nauttia hetkestä. Hyvä henkilökemia ei ole sitä, ettei joskus oltaisi eri mieltä asioista. Niistä voidaan kuitenkin keskustella rakentavasti ja päästä molempia tyydyttävään lopputulokseen. Parhaimmillaan hyvä henkilökemia toimii niin, että intuitiivisesti kaksi henkilöä ymmärtää toinen toistaan ja kannustaa toisiaan yhä parempaan työsuoritukseen.
Vuorovaikutus on ihmisten välistä sanallista ja sanatonta vuorotellen viestimistä. Se on myös tietoista ja tiedostamatonta toinen toisiinsa vaikuttamista. (Räisänen, 2014.) Vuorovaikutus on siis sanoja, eleitä, ilmeitä, asentoja, huokauksia ja katseita sekä kysymyksiä, pyyntöjä, käskyjä ja ajatusten vaihtoa. Hyvä vuorovaikutus alkaa toisen ihmisen huomaamisesta ja hyvistä tavoista, jolloin tervehditään, katsotaan silmiin ja hymyillään. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu yhteisten pelisääntöjen noudattami-nen, kuten se, että ei puhuta päällekkäin ja vastataan kysymykseen. Kahden ihmisen välinen vuorovaikutus alkaa kohtaamisesta, esittäytymisestä, jos ei vielä tunneta entuudestaan. Hyvän vuorovaikutuksen eräs tunnusmerkki on mielestäni se, että molemmat keskittyvät käsillä olevaan hetkeen ja toinen toisiinsa. Toisen nimi painetaan mieleen. Vuorovaikutus etenee tilanteen mukaan joko rupattelulla ja virittäytymisellä tai toisinaan tervehtimisen jälkeen varsinaiseen asiaan voi mennä melko nopeastikin.
Hyvä vuorovaikutus on sellaista, että molemmat osapuolet pyrkivät ilmaisemaan viestinsä positiivisesti, tarkasti ja ymmärrettävästi. Toisaalta hyvään vuorovaikutukseen kuuluu myös ymmärtämisen varmistaminen. Viestin vastaanottaja voi esittää toisen ilmaiseman asian omin sanoin, jotta hän voi varmistua ymmärtäneensä oikein. Viestin perille meno kun on sekä viestin lähettäjän että sen vastaanottajan vastuulla. Vuorovaikutukseen sisältyy usein piiloviestejä, mutta hyvään vuorovaikutukseen kuuluu mielestäni olla suora ja rehellinen. Rivien välistä tulkitseminen aiheuttaa väärinkäsityksiä. Vuorovaikutus on suurelta osin tulkintaa ja 80 % vuorovaikutusongelmista johtuukin tulkintavääryyksistä (Räisänen, 2014).
------------------
LÄHTEET:
Dunderfelt, T. 1998. Henkilökemia. Yhteistyö erilaisten ihmisten välillä. Söderkulla: Dialogia.
Räisänen, M. 2014. Lähipäivien materiaali opintojaksolla Opettajan vuorovaikutustaidot 12.–13.9.2014. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti