KESÄ JA LOMA

On ollut aivan ihana kesä! Täällä Lapissa asuessa arvostan sitä, että voi olla ulkona kesävaatteissa, istuskella terassilla rauhassa ja antaa auringon lämmön hoitaa. Siis istuskella rauhassa erityisesti siinä mielessä, että ei tarvitse koko ajan huitoa inisijöitä ympäriltä. Käsiä olenkin sitten sen edestä käyttänyt erilaisiin käsitöihin. Tänä kesänä innostuin virkkaamisesta ja vanhojen T-paitojen hyötykäytöstä. Paitojen leikkaus on hidasta puuhaa, joten ehkä jatkan sen parissa ensi kesänä.

Ehkä sain vähän aavistaa, millaista opettajilla on kesälomalla. Pidin itse viisi viikkoa vapaata ja varmasti voisin olla vapaalla vielä toisetkin viisi viikkoa. Aika ei tulisi pitkäksi. No, koska en ole opettaja, tyydyn tähän. Sanotaan, että kesä on akkujen lataamisen aikaa. Toisaalta, loman hyvät vaikutukset ilmeisesti häviävät noin viikossa, joten en oikein usko tuohon. Akkuja pitää ladata jatkuvasti, arjen keskelläkin. Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on jaksamisen A ja O.

Jokainen varmasti löytää ne omat keinonsa jaksaa niin töissä kuin vapaa-ajalla. Opettajaksi opiskelun suhteen olen kesän aikana vetänyt lonkkaa. Alkukesästä kävin draamapedagogiikan työpajoissa kahden päivän ajan - siitä omat postaukset tuonnempana. Enimmäkseen vietin rauhallista eloa kotona tekemättä juuri muuta kuin noita alussa mainitsemiani käsitöitä ja aivan loman aluksi lasten huoneiden remppaa. Pikku reissuja, joista yksi Jyväskylään asti. Päijänne-risteily oli minulle mieleen. Vesi ja rantamaisemat, ah!

Pitkästä aikaa kävin kotikylässämme uimassa. Satuin parina aamuna tyynen järven aikaan eikä rannallakaan ollut ketään muuta. Täydellinen rauha! Enkä valita maisemista kotipihallakaan.