OMA OSAAMINEN JA DRAAMAN HYÖDYNTÄMINEN OMASSA OPETUSTYÖSSÄ

Draaman hyödyntäminen opetuksessa on muun muassa erilaisten pelien ja leikkien käyttöä, toisin sanoen erilaisia harjoituksia, joissa hyödynnetään fiktiota ja todellisuutta. Draaman ohjaaminen edellyttää opettajalta heittäytymistä ajatusleikkeihin ja toimimista kahdessa eri ulottuvuudessa - reaalisessa ja fiktiivisessä maailmassa. Opettaja luo mahdollisuuksia, joissa voi oppia, kokeilla, tutkia ja ihmetellä ja harjoitella sosiaalisia leikkejä. Opettaja on pedagoginen asiantuntija, joka tietoisesti käyttää draaman eri alalajeja opetuksessaan. Hän organisoi ja koordinoi ryhmän toimintaa, kyselee, epäilee ja innostaa. Opettaja myös auttaa, myöntelee ja kieltää, jotta ryhmä etenee prosessissaan. (Heikkinen 2004, s. 155-175.)

Uskon pystyväni luomaan ryhmässä turvallisen ilmapiirin, jotta ryhmäläiset uskaltavat heittäytyä. Itse ainakin olen valmis heittäytymään ja innokas kokeilemaan uusia menetelmiä. Koska opettajan kokemusta ei ole juuri kertynyt, ei ole vanhoja kaavojakaan, joihin voisi kangistua, vielä. Toisaalta, en tunne vielä riittävästi kaikkia draamapedagogiikan menetelmiä, jotta voisin niitä täysin hyödyntää omassa opetustyössäni. Tämä vaatiikin aikaa ja tutustumista, opettelua ja harjoittelua, olenhan opettajan polkuni alkutaipaleella.

Kesäkuussa käymieni työpajojen avulla olen päässyt tutustumaan draaman eri alalajeihin. Tutustumis- ja ryhmäytymisvaiheessa sekä välipaloina, jäänsärkijöinä ja palauttavina harjoituksina koen pystyväni draaman keinoja hyödyntämään. Itse asiassa tutustumiseen ei juuri muita keinoja mielestäni kannattaisi käyttääkään.

Kielenopetuksessa draaman keinoja voi osin käyttää esim. välipaloina ja keskittymsiharjoituksina. Prosessidraamaa tai foorumiteatteria en osaisi soveltaa kielenopetuksessa. Ne sopisivat hyvin terveydenhuoltoalan opetukseen, mutta itse menetelmät ovat minulle vielä uusia ja sen verran vieraita, että en ehkä vielä uskaltaisi niitä soveltaa. Mutta ehkä osia niistä voisin jo soveltaakin. Joka tapauksessa ne ovat varteenotettavia keinoja ja hyviä menetelmiä keskustelun synnyttämiseen. Terveydenhuoltoalan ammattilainen tarvitsee hyvää empatiakykyä ja sellaisen kasvattamiseen draaman keinot sopivat mielestäni erityisen hyvin.

Työelämäosaamisen näkökulmasta draamapedagogiikan harjoituksia voi hyödyntää työelämässä esim. muutos- ja konflitktitilanteissa sekä haastavien tilanteiden käsittelyssä. Koska esim. prosessidraama-työskentely onnistuakseen on aikaa ja keskittymistä vaativa menetelmä, sille pitää varata vähintään muutama tunti. Työpäivän aikana se ei siis välttämättä onnistuisi, vaan menetelmän käyttö vaatii rauhallisen ja häiriöttömän tilan.

--------------

Lähde: 

Heikkinen, Hannu. 2004. Vakava leikillisyys. Draamakasvatusta opettajille. Kansanvalistusseura.