ENNAKKOKÄSITYKSENI DRAAMASTA JA DRAAMAPEDAGOGIIKASTA

Draamasta tulee ensimmäisenä mieleeni teatteri ja näytelmät. Myös elokuva. Draama on esitys, joka voi pohjautua todellisuuteen, mutta ei itsessään ole todellisuutta. Draama sisältää mielestäni tarinan, juonen, jolla on alku, keskikohta ja loppu, vaikka voi se olla osakin jotain kokonaisuutta, joka tavallaan jatkaa omaa elämäänsä esityksen ulkopuolella.

Draama on myös tyylilaji, kuten komedia ja trilleri. Mielestäni draama kuitenkin muistuttaa eniten normaalia elämää, jotain, joka voisi oikeasti tapahtua ja olla totta.

Draamapedagogiikka lienee oppi draaman käytöstä opetusmielessä tai osana opetusta. Eli on olemassa draama kulttuurimielessä, jolloin sitä esitetään yleisölle. Ja sitten on olemassa draaman hyödyntämistä jonkin asian oppimiseksi. Ehkä draamapedagogiikka on tämän asian tutkimista ja opettamista.

Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät -opintojaksolla puhuttiin pedagogisesta draamasta. Tällöin draamaa käytetään opetuksessa siten, että jaetaan roolit, joiden esittämisen tai niihin eläytymisen avulla pyritään saamaan kokemus oppimisen kohteena olevasta tilanteesta. Pedagogisessa draamassa ei näytellä, joten minkäänlaisia näyttelijän lahjoja tai kykyjä ei edellytetä. Jokainen voi eläytyä esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa asiakkaan tai asiakaspalvelijan rooliin. Tällaisen harjoituksen avulla voidaan esimerkiksi tutkailla hankalan asiakkaan kohtaamista, joita todellisuudessa työelämässä tulee vastaan. Draaman avulla voidaan saada kokemusta tilanteesta eri roolien kautta. Jälkeenpäin tilanne avataan ja keskustellaan sen kulusta ja siitä millaisia ajatuksia se herätti. Oppimisen kannalta on hyvä pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja -mahdollisuuksia. Tavoitteena on kehittyä paremmaksi ammattilaseksi omalla alallaan.

Olen törmännyt draamaan aikoinaan opiskellessani diakonissaksi 1980-luvun loppupuolella. Siitä on siis kauan, mutta muistan tilanteesta joitakin asioita varsin hyvin. Olimme viimeisen opiskeluvuoden alussa "vetäytyneet" leirikeskukseen ja opiskelimme diakonista hoitotyötä. Luulen, että tilanteeseen liittyi ryhmäytymistä, koska olimme edellisenä keväänä valmistuneet sairaanhoitajiksi ja osa ryhmästä oli lähtenyt työelämään. Me jäljelle jääneet halusimme opiskella vielä vuoden valmistuaksemme diakonissoiksi. Draaman avulla eläydyimme perhetilanteeseen, jossa miehellä oli ollut syrjähyppy ja tämä kertoi siitä vaimolleen. Minulla oli vaimon rooli. Eläydyin vahvasti rooliini ja "keskustelimme" miehen roolissa olevan opiskelijatoverini kanssa. Jälkikeskustelussa hän toi esiin, että tilanne oli hyvin ahdistava. En tiedä käsiteltiinkö tilanne riittävän hyvin, koska muistelen, että roolit jäivät vähän päälle jälkeenpäinkin, vaikkakin ehkä leikkisästi. Lisäksi koen, että kokemuksen on täytynyt olla vahva ja vaikuttava, koska muistan sen vieläkin.

Ammattipedagogiikka I-opintojaksolla draaman käyttö opetuksessa tuli esiin, kun pohdiskelimme eri-ikäisistä ja eri kulttureista tulevista opiskelijoista koostuvan ryhmän opetusta. En muista tarkkaan aihetta, olisiko ollut jonkinlainen asiakaspalvelutilanne, mutta minulla ja toisella sairaanhoitajalla tuli mieleen, että sellaisessa tilanteessa voisi käyttää draamaa. Ensimmäistä kertaa havahduin ja hoksasin, että draaman käyttö opetuksessa täytyy todellakin harkita tarkkaan ja sitä käytetään vain perustellen, ei siksi, että saataisiin vaihtelua opetukseen. Draama herättää kaikissa erilaisia ajatuksia eikä se välttämättä sovi kaikille. Joku opiskelija voi todellakin ahdistua tilanteesta. Hoitoalalla draamaa onkin ehkä käytetty enemmän kuin muilla aloilla, ja hoitoalalla draama on kyllä hyvä opetusmenetelmä monelaisiin tilanteisiin. Hoitoalallahan muutenkin tullaan hyvinkin lähelle toista ihmistä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Aiemmin mainitsemallani Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät -opintojaksolla tutustuimme erilaisiin toiminnallisiin opetusmenetelmiin, joista pedagoginen draama on yksi esimerkki. Jakauduimme pienryhmiin, ja jokainen ryhmä sai itse kehitellä draaman jostain opetukseen liittyvästä tilanteesta. Yhdellä ryhmällä oli hankalan asiakkaan kohtaaminen ravintolan asiakaspalvelutilanteessa. Toisella ryhmällä oli esimerkki työhyvinvoinnista, millainen tilanne työyhteisössä voisi heikentää työilmapiiriä. Meidän ryhmällä oli esimerkkitilanne luokkaopetuksesta, jossa opiskelijat eivät oikein olleet kiinnostuneita opiskelusta kuka mistäkin syystä.

Omien kokemusteni perusteella voin sanoa, että draaman käyttö opetuksessa on tehokas menetelmä, kun halutaan eläytyä erilaisiin rooleihin ja oppia käytännön tilanteiden kautta. On kuitenkin asioita, jotka on hyvä muistaa ja ottaa huomioon, sillä draamaa ei voi käyttää missä ja miten tahansa. Ryhmän jäsenten olisi hyvä tuntea toisensa ja kokea olonsa ryhmässä turvalliseks. Tilanne on purettava hyvin, jotta kenellekään ei jää roolia päälle. Osalla ryhmästä voi olla tarkkailijan rooli ja he voivat esittää omia huomioitaan tilanteesta ja kommentoida tilannetta sen jälkeen.